Työnhaku-trilogia, osa 2: uusi toivo

Mikä on työssä kaikkein tärkein asia? Tietysti se, että siitä saa hyviä anekdootteja. Työttömänäkin oppii paljon uusia asioita, mutta eilen kun analysoin ystävälleni jääkaapin perältä löytyneiden, vuosia vanhentuneiden ruoka-aineiden ällöttävyysjärjestystä, mietin että nyt kyllä sentään.

Onneksi olen löytänyt todisteita siitä, että maailmassa tarvitaan yhä muitakin kuin multitaskaavia ikipositiivisia B2B-markkinoijia.

1. todiste: eräänä aamuna Facebook-feedissäni haettiin kahta studioassistenttia kaakkois-Lontooseen. Kahden kuukauden työsopimus, täyspäiväinen. Vaatimukset: ajokortti ja oma auto. Ai niin joo, ja: I really need to find a couple of people who are good and not screemish to work with internal organs. Working with stomachs and intestines. 

2. todiste: Our customer is working in the forefront in preventing financial crime by running an effective and efficient anti-money laundering / counter-terrorist financing and online fraud monitoring operations. Currently we are looking for strong and self-driven candidates who have a natural interest in this specific area.

3. todiste: ”I put on some John Lee Hooker, shave, then go round to the cafe for a leisurely breakfast with two football pages. Then I go to the bookshop for a browse. Then I drink coffee very slowly in a café near Berkeley Square.

He has a thing for Berkeley Square. ”I love studying the plane trees. They overwhelm me. As you get older you feel you need to pay more attention to what is around you and relish it. I’m greedy for beauty.” He concedes that his perfect cay is really ”wandering about London on my own. I built my life around not being in a hurry.

And in the evening? ”In the evening I like to eat in an Indian restaurant on my own and then go home and watch football matches.”

Elämä on täynnä mahdollisuuksia niille, joita eivät ällötä sisäelimet, niille joilla on kokemusta pankkialasta ja salapoliisin mieli sekä niille, jotka ovat Bill Nighy.