Neljä yötä jouluun!

Jouluun on neljä yötä – vaikkei yhtään tunnu siltä. Ulkona on muutamia laikkuja vanhaa lunta ja muuten on ihan vihreää. Eilen paistoi aurinko ja oli ihan kevättalven tunnelma. Epätodellista mutta hauskaa, muuten täällä maalla onkin aika pimeää näin kaamosaikaan ilman lunta.

Kun olin lapsi, lumetonta joulua kutsuttiin mustaksi jouluksi. Se kuulosti synkältä ja ahdistavalta. Ja oli kyllä harvinaista siihen maailman aikaan Keski-Suomessa. Nyt tuntuu, että varmaan joka toinen vuosi saa jännittää, onko jouluna lunta vai ei. Tänä vuonna on puhuttu vihreästä joulusta. Kuulostaa kummalliselta, mutta huomattavan paljon positiivisemmalta.

Suunnittelimme tänään joulun ruokia, ostimme joulukuusen ja vähän joulukukkia. Kyllä se tästä vielä jouluksi muuttuu, vaikka olenkin ollut vähän surkeana tuon lumettomuuden kanssa. Olin pitkään sitä mieltä, että toivon joululahjaksi lunta. Tällä viikolla lisäsin listalleni vielä pidemmän pinnan. Toivottavasti lahjatoiveeni on kuultu joulupukin pajassa!

Luukut alkavat käydä vähiin maailman hassuimmasta magnusti-joulukalenterista. Saimme siskoni kanssa kalenterit äidiltä Berliinin tuliaiseksi. Joka aamu kalenterin luukkua avatessa mietin, että lapset ovat aina äideilleen lapsia – mitä muuta voisi osoittaa se, että äiti ostaa 33- ja 35 -vuotiaille tyttärilleen joulukalenterit?