Kesän viilein lätsä

V on pipokansaa. Kysyy aina ulos lähtiessä pipoa päähän. Ja on näinä +18 asteen aurinkoisina alkukesän päivinä punainen tukka hiestä märkänä piponsa alla. Mikään kesähattu tai lippis ei kelpaa. Ne nakataan heti päästä eihyvähattu -lausunnon saattelemana. Eikä sitä hattutappelua jaksa kukaan, siis ruuvata hattua yhä uudestaan raivoavan lapsen päähän.

Mutta ongelmapa ratkesi ihan itsestään kun törmäsin Tupsuhattutädin lakkeihin. Tilasin kokeeksi yhden, eihän tässä hattutappelussa ollut mitään menetettävää. Päikkäreiltä herännyt V poimi lakin pöydältä ja länttäsi päähänsä. Kriisi oli sillä erää ohi. 

Ja vähän uskomatonta, mutta V on taapertanut koko viikonlopun pihalla lätsä päässä. Saattaa ottaa sen välillä pois, mutta laittaa takaisin. Onhan lapseni tavallaan oikeassa – on tupsulippis nyt vähän tyylikkäämpi kuin ne pikkulasten kalastajanhatut, mitä olin ostanut. Tosin hienojen lippisten hylkäämisestä olen edelleen vähän katkera.

Tupsuhattutädin lätsissä on sekin hauskaa, että ne ovat kotimaisia. Tehdään asiakkaan toivomasta kankaasta ja tupsun väristä. V:n kokoluokan hattu maksoi posteineen 19,40 euroa. Ei yhtään liikaa kotimaisesta hyvin tehdystä tuotteesta. 

Kannattaa ehkä tilata pian, voisin kuvitella että Täti on kohta ihan täystyöllistetty. Niin ihania nämä tupsuhatut nimittäin ovat.