Raksaviikonloppu

Sillä välin kun Lilyn perhebloggaajat hurvittelivat brunssilla, täällä raksattiin (kyllä, vähän kaivelee). V meni pitkästä aikaa isovanhemmille yökylään ja me räjäytettiin sen kunniaksi vanha eteinen. Ihan uskomatonta muuten, miten kätevää ja kivaa tuo homma on kaksistaan. Meillähän peruksena kaikki remppaaminen menee niin, että toinen (lue: mies) tekee ja toinen viihdyttää lasta. Aika harvoin tarjolla on sen verran turvallista remppahommaa, mitä voi tehdä 3-vuotiaan rämäpään kanssa.

Ensin vanhat rappuset saivat vähän ruuvinväännintä, sorkkarautaa ja puukkosahaa. Samaa tarjoiltiin myös vanhoille seinille. Tilasta löytyvät lasitiilet saivat onneksi jäädä paikalleen, ne vaan peitettiin. Hirveä sotku ja pölyhän siitä seurasi, varsinkin seinän kipsilevyistä. Pahimman repimisen ja jälkien siivoamisen jälkeen keskityin siistimään levyjen alta paljastunutta hirsiseinää. Hirsien välit oli tungettu täyteen sammalta, kangassuikaleita ja multaa ja osa hirsistä oli peitettu sanomalehdillä. Sain seinän aika hyvään kuosiin. Vielä kun naulat saa nypittyä irti niin näkee, voiko seinän jättää näkyville. Uskon ja toivon, että voisi.

Työni etenemistä hidastivat irrotetut seinälevyt ja niistä löytynyt vuosikymmenten muodostama tapettikerros. Talo on rakennettu luultavasti vuosina 1928-1930 ja epäilen seinältä löytyneen neljä talon historian ensimmäistä tapettia. Laitoin levyt talteen, ehkä voisin kehystää niistä palasen, jossa tapettikerrokset näkyvät. Haaveiluni keskeytti jokaisella kerralla miehen suunnalta tullut kysymys vietkö lautakasan ulos? Tiedättehän sen aitojen maalaisten työtahdin, että ensin tehdään kieli vyön alla koko päivä ja sitten vasta istahdetaan? Ei valokuvata ja päivitetä instagramia siinä sivussa.

Vaikka eipä sillä, tämä projekti ei olisi ikinä valmis jonkun cityhipsterin kanssa toteutettuna.

Aula vaatii vielä levyt ja seinäpinnat, maalia lattiaan, uuden vessanoven kamalan lastulevyhirvityksen tilalle, kaiteet portaisiin ja vaikka mitä. Olen ihan innoissani – siitä tulee niin hieno! Avara ja tilava ja ennen kaikkea portaat ovat nyt turvalliset. Vanhoissa sai kävellä ihan sydän syrjällään, lapsi- ja ikävieraista nyt puhumattakaan. Vanhoilla portailla on tosin vielä yksi tärkeä tehtävä: juhannuskokko.