Sähköt poikki!

Istuttiin sunnuntaina syömässä muutamaa juustoa joulukuun ensimmäisen päivän kunniaksi. V oli jo nukkumassa. Ulkona tuuli kovasti ja yhtäkkiä koko talo pimeni. Nostin kynttilät pöytään ja ilahduin tunnelmasta. Mikäs tässä on syödessä aurajuustoa ja pipareita kynttilän valossa. Saatiin syötyä ja oli edelleen pimeää. Paniikki alkoi nousta.

Mies käveli eteiseen ja palasi kahden otsalampun kanssa. Laittoi oman lampun päähänsä ja jatkoi ilta-askareita. Minä kimitin lamppu kädessä oleellisia asioita, kuten kuinka kauan tämä nyt kestää, puhelimesta loppuu ihan just akku, piti mennä pesemään tukka, koirien vesikuppi on melkein tyhjä, miksei lämmitetty takkaa ja mitä ihmettä teen jos sähköt on poikki vielä aamullakin? Viimeksi kun sähköt katkesivat kunnolla, tapaninpäivänä pari vuotta sitten, meni kaksi päivää ennen kuin joku saakelin puu saatiin pois linjan päältä ja sähköä tähän torppaan. Me oltiin silloin reissussa, onneksi!

Vessan voi vetää ehkä kahdesti, ilmoitti mies ja meni lukemaan otsalamppunsa kanssa. Pyörin hädissäni vessassa. Sen kerran kun olin jopa meikannut (harvinaista kotiäidille) ja naamanpuhdistukseen on pelkkää pesuvaahtoa, menee sähköt! Hinkkasin meikit pois vauvan perspyyhkeillä. Samalla muistin, että iltavellin lämmittämiseen käytetty vesihaudekattila oli täynnä vettä. Yli litra vettä! Ihminen voi ilahtua pienestä. Pesin onnellisena hampaat ja kaadoin vettä koirien kuppiin. Ja säästin lopun veden aamun hammaspesua varten.

Tekstasin viimeisellä akunrippeellä kaupungissa asuvalle ystävälle, että saadaanko tulla aamulla V:n kanssa suihkuun ja lämmittämään ruokaa. Sen jälkeen nukahdin villasukat jalassa kun oli olevinaan niin kylmä. Sähköt oli olleet poikki ehkä puolitoista tuntia. Tunsin itseni kaupunkilaiseksi, joka ei selviä näistä maaseudun haasteista.

Aamulla sähköt olivat palanneet.

Olin erityisen iloinen tehdessäni aamutoimia. Kuten vaikka siitä, että ilmalämpöpumppu lämmitti, keitin vauvalle puuroa ja itselleni teetä, hanasta tuli vettä ja vessan pystyi vetämään. Niin ja lamppuihin tuli valot. Kyllä sitä on muuten ihminen aika hädässä ilman sähköä!