Kaakaota termarissa

Enpä osannut uskoa, miten kovalle käytölle pari viikkoa sitten ostettu minikokoinen termospullo voisi joutua. V sai oman termarin päiväkotikäyttöön. Ne retkeilee siellä aika paljon ja onhan se kiva juoda lämmintä kaakaota termarista. Käyttö ei kuitenkaan rajoittunut retkeilyyn, vaan termarista on juotu niin vettä, maitoa kuin kaakaotakin ja kaikki neljän seinän sisällä.

Lauantaina pakkasimme ihan oikean retkirepun ja lähdimme jäälle koiran ja pulkan kanssa. Jäällä on vähän hurjan näköistä nyt kun ei ole lunta (tosin siellä on helppo liikkua), mutta suojaisella lahdella jää kyllä kestää. Eväsreppu kulki kätevästi pulkassa, samoin kotimatkalla väsähtänyt nuori isäntä.

Kaakao maistui, kerättiin kaisloja kotipihaan (…) ja koira sai juosta sydämensä kyllyydestä. Kohokohtana mainittakoon pilkkijät, jotka antoivat V:n heitellä jäällä sätkineitä ahvenen sinttejä pilkkireiästä takaisin järveen. Oi sitä hengenpelastajan polleutta. Koira ei tuntenut yhtä syvää myötätuntoa ja olisi halunnut nielaista kalaparat elävältä.

Reissu sai minut hoksaamaan, että iltojen muuttuessa valoisammiksi me todellakin aletaan pakkaamaan reppu ja suuntaamaan eväsretkelle vaikka ihan tavallisena arki-iltana. Ja päiväthän pitenevät vauhtilla, oletteko huomanneet? Enää ei ole säkkipimeää neljän jälkeen, kun sulkee työpaikan oven takanaan.

Tänä iltana aurinko laskee täällä Hämeessä puoli viideltä, kun kuukausi takaperin se laski vartin yli kolme. Onhan siinä nyt ihan hurja ero! Kevään etenemistä voi muuten seurata täältä.