Keittiön uudet verhot

Sisustamiseen tuhlaamisesta minua ei ainakaan voi syyttää. Mietin keväällä, että haluaisin keittiöön uudet verhot. Verhot, tuo muinainen sisustusjäänne, joita ei esitellä enää missään sisustuslehdessä. Kaikki ikkunat ovat paljaita tai niissä on korkeintaan jonkun sortin laskosverhot. Mutta koska olen maalainen, halusin verhot. Edelliset oli ostettu välikaisasunnon keittiöön kuutisen (voi jeesus tätä ajan kulumista) vuotta sitten. 

Jotakin mustavalkoista, mutta ei liian hallitsevaa. Selasin Marimekon ja Vallilan tarjonnan. Ja aika monen muun. En löytänyt yhtään mitään. Olin jo päätymässä Marimekon aavistuksen hippihenkisiin haukiverhoihin, mutta mies jarrutteli. Toisaalta nieleskelin 37 euron metrihintaa, mutta jos uusii verhonsa kahdesti kymmenessä vuodessa, ei hinta ole kovin merkityksellinen kriteeri.

Jonakin iltana selailin H&M homea puolihuolimattomasti – ja siellä ne täydelliset verhot olivat. Kaksi verhoa maksoi vähemmän kuin metri Marimekon kangasta. Tuotanto-olosuhteet, tiedän. Mutta ovatko Marimekon kankaiden metrihinnat ottaneet jonkun spurtin viime aikoina? Tehdäänkö kankaat edelleen Suomessa?

Päätin olla pätkäisemättä verhoja remonttiin menevän keittiön vuoksi. Vanha lipasto siirtyy muualle ja tilaan tulee saareke. Ehkä silloin verhot voivat olla pitkät? Nyt ne näyttävät ehkä aavistuksen törpöiltä lipaston taakse tungettuina.  Uudet verhot ovat kirvoittaneet vieraissa hämmentyneitä kommentteja. Onko teillä ihan uudet verhot? Jep, on. Taisi olla jo aikakin.