Luonnontieteellisessä museossa

Mikä onkaan parempi tapa viettää kuuma kesäpäivä, kuin mennä museoon? Luonnontieteellinen museo uudistui jokunen vuosi sitten ja todella edukseen. On kyllä oikein mainio paikka! Tai rehellisyyden nimissä kerrottakoon, että edellisen kerran kävin siellä noin 30 vuotta sitten ja muistikuvani olivat kaksipäinen vasikka ja pyhät pillerinpyörittäjät (jonkun sortin koppakuoriaisia), jotka kyllä edelleen löytyvät kokoelmista. Voi sitä riemua, kun onnistuin bongaamaan kyseiset lapsuuden ihmetykset ja hihityksen aiheuttajat.

Museo esittelee sekä Suomen, että koko maailman eläimistöä. Täytetyissä eläimissä on jotain hellyttävän vanhanaikaista, vaikka näyttely onkin rakennettu modernisti. Ja ne luurangot, ne pitää nähdä ainakin kerran elämässä.

Käytiin muutama viikko sitten Korkeasaaressa ja Luonnontieteellinen museo vei voiton 10-0. En ollut käynyt Korkeasaaressakaan ikuisuuteen. Se oli jotenkin laimea. Vähän siivoton ja suttuinen, aivan kamalat kahvilavalikoimat (onnistuin ostamaan viimeisen juustosämpylän klo 13), vessat pahemmassa kunnossa kuin festareilla ja eläinten häkit ihan pusikoituneet. Lapset innostuivat eniten niistä paskovista hanhista, joista Hesarissa aina kirjoitellaan. Ja nekin taisivat olla tulleet ihan pummilla kyseiseen paikkaan. 

Seuraavan kerran kun haluan näyttää lapselleni maailman eläinihmetyksiä, mennään siis museoon. Tällä kertaa olin liikkeellä siskoni kanssa. Aika rentouttavaa museoseuraa muuten, ainakin kun vertaa noihin pieniin diktaattoreihin, joiden kanssa nykyisin enimmäkseen liikutaan…