Oho – oiva sushibuffet!

Kokemukset (suomalaisista) sushi-buffeteista eivät ole olleet mitenkään erityisiä. Lähinnä riisillä täytettyjä jätti-isoja halkeavia maki-rullia. Vähän sellaista ketjuhuoltoaseman noutopöytämeininkiä – syö itsellesi edullisesti kamala ähky mitäänsanomattomasta ruoasta.

Tänään annettiin mahdollisuus helsinkiläiselle suhteellisen uudelle Konnichiwalle. Eikä kaduttanut! Mainion sushin lisäksi oli vielä keitettyjä edamame-papujakin. Niitä, joille nyrpistelin kun sisko yritti maistattaa ensimmäistä kertaa, mutta joita nykyisin suorastaan himoitsen. Niin ne maalaisten makunystyrätkin muuttuu.

Lounasaikaan oli harmittavan hiljaista, mutta toisaalta nythän on heinäkuu ja kaikki on lomalla. Toivottavasti putiikki pysyy pystyssä pitkään – minä ainakin menen sinne heti, kun seuraavan kerran pääsen maalta kaupunkiin.