Omenankukkien aikaan

Toukokuu on ollut aina suosikkikuukauteni. Koko ihana kesä on edessä erilaisina suunnitelmina, jotka odottavat toteuttamista. Mutta toukokuussa on jotakin aivan erityistä: omenankukat. Ne tietävät onnea.

Lapsena koulut päättyivät omenapuiden kukkiessa. Se onnen ja vapauden tunne ei selityksiä kaipaa.

Kuusi vuotta sitten menin naimisiin omenankukkien aikaan. Niitä on hääkuvassakin (jossa näytän muuten ihan uskomattoman nuorelta ja onnelliselta. Mitä kuusi vuotta voi tehdä ihmisen naamalle, ihan käsittämätöntä). Vuosi sitten pieni suuri mies V vietti nimijuhlia puutarhassamme omenapuiden kukkiessa. Onnen tunne oli käsittämätön.

Käytännöllisen maalaisen loppulausahduksena vielä, että pölyttäjät puuttuivat ihan kokonaan omenapuiden kukkiessa. Ei taida tulla kovin erikoinen omenavuosi?