Lasikuistin ikkunalauta näytti onnettomalta sen jälkeen, kun heivasin aikansa eläneet amaryllikset kompostiin. Kevättä odottelevat jollakin tuuletuskerralla vähän paleltuneet pelargonit eivät ole kovin kaunis näky. Mutta mitä (ruukku)kukkia tähän aikaan vuodesta ostetaan? Joulukukat meni jo, eikä vielä ole kevätkukkien aika. Eikö kukaan ole keksinyt talvikukkia?

Sitten muistin, että tätä tarkoitusta varten meillä on kevätesikko. Vaikka oikeastaan sekin on helmikuun kukka. Joskus kevätesikot tulivat kauppoihin ystävänpäivän aikaan. Nykyisin kaikki kukat tulevat ihan liian aikaisin ja vastustan sellaista. Tiedättehän, amaryllikset lokakuussa, kevätesikot tammikuussa ja pallokrysanteemit heinäkuussa? Ei niitä kuuluisi vielä silloin ostaa. Vähän sama kuin lataisi tulppaanit maljakkoon juhannuksena.

Mutta onko kevätesikko vähän mummokukka? Kuten vaikka santpaulia. 

Kaiken tämän pohdinnan jälkeen esikot ovat viihtyneet ikkunalla hyvin. Joskushan ne näivettyvät ihan tuota pikaa, kun ne kantaa kaupasta kotiin. Toisinaan taas esikot ovat sinnitelleet niin kauan, että olen kaivanut ne toukokuussa kukkapenkkiin. Ne pärjäävät siellä oikein hyvin, talvehtivatkin ja kukkivat seuraavana keväänä.