Ihan oma joulupöytä

146.JPG

Me vietetään nyt toista kertaa jouluaatto kotona omalla porukalla. Tai siis seuraan liittyy ainakin siskoni ja yksi V:n kummisedistä. Ehkä muitakin, ovet ovat toden totta avoinna kahvittelijoille, glöginjuojille ja muille pistäytyjille. Aattoaamuna käydään puurolla miehen vanhemmilla ja joulupäivänä lähdetään sukuloimaan minun puolen sukulaisten luokse. Tämä on hyvä näin. Olemme reissuvalmiudessa, kun saamme viettää aattoillan ilman mitään hössötystä ja aivan kuten haluamme.

Ihan oman joulupöydän etu on se, että saa syödä juuri sitä mitä haluaa. En syö kinkkua, rosolli on mautonta, enkä oikein lämpene laatikoillekaan (okei, melkein ysikymppisen mummoni tekemänä ne ovat hyviä). Mutta joulunahan saa syödä ihan sitä mitä haluaa, eikä ole mitään aihetta tuijottaa mihinkään perinteisiin tätätäytyyssyödäruokiin.

Viime jouluna söimme lime-siiderimarinoitua kylmäsavulohta, skagen toasteja, vuohenjuustopunajuuria ja viikuna-mozzarellasalaattia. Miehet paistoivat lisäksi kunnon pihvit. Bataattilaatikkoa ei tainnut olla, vaikka se onkin vakkari meidän joulupöydässä. Punajuuri-fetasalaatti on täydellinen vaihtoehto rosollille tai jos punajuuri tunkee jos korvista ulos, niin sitten päärynä-aurajuustosalaatti.

Tänä vuonna salaatin virkaa saa toimittaa se täydellinen granaattiomena-sinihomejuustosalaatti, jota oli tarjolla ystäväni nelikymppisillä. Täytyy muistaa ruinata ohje häneltä. Alkupalaksi mietin juusto-seesamikeksejä ja lohi-wasabitahnaa Maku-lehden joulunumeron ohjeella (jota ei tietenkään vielä löydy netistä). Toinen vaihtoehto voisi olla wasabi-lohijuustokakku. Tosin sen voisi säästää myös uudeksivuodeksi…

Viime vuonna tein jälkkäriksi pipari-pannacottaa. Jälkkärin ei tarvitse olla kovin massiivinen, koska tilaa täytyy jäädä vielä juustoille. Jos kahville sattuisi tulemaan enemmän porukkaa, tekisin ehkäpä pipari-britan. Vai ehkä sittenkin vadelmajäädykkeen? Sen voisi ainakin tehdä valmiiksi jo hyvissä ajoin.

Homma on siis vasta hahmottumassa, mutta onhan tässä vielä melkein viikko aikaa! Siinä ehtii kummia. Joulupäivänä isäni savustaa perinteisesti lohta ja se on universumin paras savulohi. Yksi niistä asioista, joka nyt on vaan niin paljon parempi itse tehtynä. Ja äitini leipoo sahramipullaa ja tekee glögijuustokakun.

Mutta siis jotakin joulupöytään täytyy vielä keksiä. Saa toki vinkata, jos sattuu istumaan jonkun ihanan joulureseptin päällä. Oli se sitten alku-, pää- tai jälkiruoka. Tai leivonnainen.

Koti Ruoka ja juoma

Mikä joulupaketti – Secret Santa

PS_20141216222251.jpg

Oi voi, minkä paketin sain viime viikolla! Lähdin mukaan lilyläisten salaiseen pukkihommaan eli sain oman salaisen blogiystävän, jolle lähetin joululahjan. Ja samalla joku (en vielä tiedä kuka) lähetti minulle paketin. Selitin kuviota innoissani miehelle, joka oli tosi epäluuloinen. Luuletko oikeasti saavasi jonkun lahjan, tyyppi kysyi epäuskoisena. Omassa hyväuskoisessa mielessäni ei ollut käynytkään, etten muka saisi lahjaa. Ja sainhan minä.

Säilyttelin pakettia tyytyväisenä kaapin päällä, kunnes luin tänään ihan vahingossa toisesta blogista, että saa sen paketin avata heti. Ja miten ihana yllätys se tähän vähän flunssaiseen iltaan olikaan.

Sain paketillisen ihanaa teetä, kauniita servettejä ja luunmuotoisen piparimuotin. Kuka ikinä oletkaan, nappiin meni. Olen innoissani!

Oma suoritukseni ei sitten mennytkään ihan niin putkeen. Hukkasin toimintaohjeet, enkä löytänyt niitä enää systeemin järjestäneen momfie-blogin uumenista. Unohdin siis ihan kokonaan lahjastani henkilöllisyyteni paljastavat kirjeen, jonka saa avata aatonaattona. Tai siis lisäsin kirjeen, mutta unohdin merkinnän. Ehkä jään kiinni jo tästä sekavasta selityksestäni, en tiedä.

Toivottavasti kuitenkin onnistuin lahjassani edes puoliksi yhtä hyvin kuin tämä minua lahjonut henkilö. Ja kykyni seurata kirjoitettuja toimintaohjeita on selkeästi alentunut.

Hyvinvointi Sisustus Mieli Ajattelin tänään