Joulukortit omasta valokuvasta – hyvä idea vai ei?
Tähän aikaan vuodesta ei tarvitse kuin käväistä jollakin keskustelupalstalla törmätäkseen keskusteluun siitä, kumpi on törkeämpää, lähettää tiimarin halpisjoulukortti vai oman kakaran kuvasta teetetty joulukortti. Kummallakin vaihtoehdolla on kiihkeät puolustajat ja vielä kiihkeämmät vastustajat. Paikalla ovat luonnollisesti myös he, jotka eivät lähetä ikinä yhtään joulukorttia. Ja he, joiden mielestä jokainen saa lähettää ihan juuri sellaisen kortin kuin parhaaksi näkee.
Epäilen, että raskausmahani nähdessään lähipiiri tajusi saavansa jatkossa kakarajoulukortteja. Olinhan lähettänyt vuosikausia koirajoulukortteja. Luonnollinen jatkumo! Koirajoulukortit ovat vaan sata kertaa iisimmät – ne voi teettää jostakin edellisen joulun tunnelmakuvasta tai tammikuun kuulaasta lumilenkkimaisemasta. Mutta lähetäpä nyt joulukortti jostain viime talven pikkuvauvakuvasta. Sukulaiset varmaan luulisivat, että meillä on uusi vauva…
Olen myös huono äiti ja totean, että yleisesti ottaen koirista saa parempia kuvia, kuin sinne tänne sinkoilevasta taaperosta. Koiria voi ohjailla ja asetella ja ne pysyvät paikallaan. No ehkä jonkun toisen lapsetkin pysyvät, tiedä tuota?
Mutta siis tämän vuoden korttiasia ratkesi sillä, että saatiin joulukuvausaika ihanalta Piritalta. Pakkohan kuvasta oli kortit teettää. Löysin myös Minityylin blogista kelpo alennuskoodin Photoboxille. Suosittelen! Kauniit kortit tulivat noin viikossa ja valinnanvaraa oli ihan yksinkertaisista malleista aika ns. värikkäämpään osastoon. Alennuskoodilla 20 kpl taitettuja kortteja maksoi kuorineen ja postikuluineen karvan alle 20 euroa. Tuolla summalla ei olisi päässyt edes alkuun korttiaskartelutarvikkeiden hankinnassa.
Ja mitä tuohon ensimmäisenä esitettyyn kysymykseen tulee, luulen ettei lähipiirissäni kukaan pahastu lapsennaamakorteista. Sukulaisillehan tämä on vaan plussaa, ei tarvitse lähetellä erikseen lapsen kuvaa. Tosin viime joululta on niin monta hauskaa koiravalokuvaa, että taidan tilata vielä omat kortit heille, joiden kanssa olen tekemisissä koiraharrastusasioissa. Kortteja on muutenkin niin hauska lähettää ja saada – on tosi harmi, että niitä lähetellään vain jouluna…
P.S. Lapsi lahjottiin kuvauksissa pysymään paikallaan ripottelemalla rusinoita rattikelkkaan. Kuvassa sillä on suu täynnä noita herkkuja ja loppu saalis nyrkissä. Mutta ehkei sitä huomaa, ellei tiedä? Ideaa saa vapaasta lainata kyseisissä tilanteissa.
