Kasvukausi on kirjaimellisesti paketissa – kasvihuone on tyhjennetty ja pesty odottamaan tulevaa kevättä! Pressun on tarkoitus suojata kennolevykasvaria talven tuiskuissa ja saada lumet putoamaan katolta vikkelästi. Kasvihuoneen talviteloille laittaminen on jotenkin niin haikeaa. Silloin tietää talven olevan jo hyvin lähellä. Kaivoin samalla kukkapenkkiin 40 tulppaanin sipulia; valkoisia, violetteja ja valkovioletteja. Saa nähdä, onko myyrillä kekkerit vai meillä tulppaaneja ensi keväänä!

Tämä vuosi oli kasvihuoneen suhteen oikein mainio. Kaksi kurkkua ja kaksi kirsikkatomaattia tekivät satoa heinäkuun lopulta lokakuun alkuun. Chilejä tuli aivan tarpeeksi ja uudet tuttavuudet paprika ja munakoiso osoittautuivat nekin satoisiksi. Ja mikä tärkeintä, tänä kesänä en ahtanut kasvihuonetta liian täyteen. Kasteleminen ja kaikki muu hoitaminen on sata kertaa helpompaa, kun kasvari ei ole mikään epämääräinen viidakko. Vaikka kyllä se aika täyteen tuli tänäkin vuonna, lähinnä kurkkujen ansiosta.

Kasvihuoneen avaaminen ja kasteleminen on aika työlästä (tähän voisi tietty hankkia tekniikkaa avuksi), mutta kuitenkin kaiken vaivan arvoista. On niin ihanaa käydä hakemassa aamiaisleivän päällä omaa kurkkua ja tomaatteja. Ne maistuvat aivan erilaiselta, kuin pitkän matkan puutarhalta tukkuun, supermarkettiin ja viimein kuluttajan lautaselle päätyvät vihannekset.