Kesän etenemisen huomaa kasvimaalla. Retiisit on jo syöty ja tilalle kylvetty punajuurikasta. Salaatit rehottavat valtoimenaan, tilliä ja korianteria ei pysty käyttämään niin paljon kuin sitä kasvaa. Porkkanat pulskistuvat, koristekurpitsoissa on ensimmäiset hedelmät ja mansikat alkavat saada väriä. Peruna kukkii pian ja saadaan omia uusia perunoita.

Korianterin villi kasvaminen ihmetyttää joka vuosi. Että sellainen eksoottinen yrtti kasvaa täällä pohjoisessa kasvimaalla.

Rakennettiin keväällä uusi kasvimaa-alue Bilteman lavankauluksista. Kympin verran maksavat kaulukset on tosi kätevä ja helppo tapa perustaa kasvimaa. Kaulukset voi käsitellä haluamansa värisiksi ja niitä voi pinota useamman päällekkäin. Peruna vaatii pari kaulusta, salaatille ja yrteille riittää yksi. Meillä laatikoita on nyt yhteensä seitsemän ja tila loppui siltikin kesken. Olisin halunnut laittaa kasvamaan vielä vaikka mitä! Jonkun sortin hulluutta tämäkin on, mutta oikeasti mikään ei voita oman pihan retiisejä, salaattia ja porkkanoita.

V on toisinaan vähän ennakkoluuloinen kasvisten kanssa, mutta kasvimaalta kerättynä menee kaikki. Esimerkiksi salaatti ja rucola, joita on muuten ihan turha tyrkyttää. Retiisit on tietty ihan parhaita ja syksyllä porkkanat. Kylvettiin siemenet keväällä yhdessä ja V hoitaa useimmiten kastelun. Kitkettykin ollaan yhdessä, mutta siinä hommassa saa olla aika tarkkana. Rikkaruohon ja kasvin ero voi nimittäin olla aika häilyvä 3-vuotiaan silmissä.

Olen ihan varma, että kasvimaa tekee hyvän minun lisäksi myös poikaselleni. Tyyppi juoksenteli viime viikolla ihan haltioissaan puutarhalla ja huusi katso äiti, miten ihania kukkasia. Vähänkö kanssaihmisiä hymyilytti.