Ensimmäinen oma peli

030.JPG

032.JPG

044.JPG

049.JPG

Selasin ennen joulua lelukuvastoja surkeana – kaikki lautapelit olivat yli 4-vuotiaille. Ihmettelin asiaa töissä ja yksi taidekasvattaja-työkavereistani kiikutti minulle hölmistyneen näköisenä Hedelmätarha-pelin. Enkö muka ollut tiennyt? Apua, en todellakaan.

Kotona peli otettiin innolla vastaan ja kyllä vaan – ollaan onnistuttu pelaamaan sitä monta kertaa ihan sääntöjen mukaan. Peli on siitä hauska, että pelaajat ovat kaikki samalla puolella. Pelin voittavat joko pelaajat yhdessä tai hedelmiä vaaniva naakka. Heitetään nopalla ja poimitaan hedelmiä nopan mukaan tai liikutetaan naakkaa. V:n mielestä naakkasektori on tosi hauska. Ja pelin alkuvalmistelut eli hedelmien järjestäminen.

Hedelmätarha on tosi yksinkertainen, onhan sen ikäsuositus yli 2-vuotiaille. Mutta pelihetket ovat hauskoja, ensin kerrataan hedelmiä ja värejä osasia paikalleen laittaessa ja sitten (yritetään) opetella odottamaan omaa vuoroa pelin edetessä. Raivariski tässä on olemassa, mutta missäpä toiminnassa noin 3-vuotiaan kanssa ei olisi?

Peliä näyttää saavan useammista nettikaupoista ja ihan Prismoistakin.

Mitä te muut olette pelanneet 2-3 -vuotiaiden kanssa? Onko taaperoiden peliskenessä muitakin piilotettuja timantteja?

Perhe Lapset Lasten tyyli

#coveryourselfteriniitti

teriniitti.jpg

Mitä nykyisin tehdään kun ärsyynnytään jostakin? Otetaan kuva ja julkaistaan se somessa. 

”Lauantaina 2.1. Pudasjärven S-marketissa klo 8.31 kassajonossa sinä keski-ikäinen punatakkinen nainen, joka tönäisit minua ostoskärryllä kantapäähän. Näin ei toimita. P.S. Saa ja pitää jakaa”.

Mitä tehdään, kun nähdään lentokoneessa mannerten välisellä lennolla vauvaansa imettävä nainen? Otetaan siitä ja sen vauvasta selkeästi tunnistettavissa oleva kuva ja jaetaan se somessa.

Kyllä vain, näin näyttää tapahtuvan vuoden 2016 Suomessa. Somessa on voimaa ja sen avulla voi näppärästi vaatia kaikkia imettäjiä peittämään tissinsä ja vauvansa jollakin tarkoitukseen sopivalla huivilla.

Uskomatonta.

Kuva on onneksi poistettu (vaikka ikuisestihan se jää elämään), mutta some-raivo vasta alussa. Insta täyttyi muutamassa tunnissa #coveryourselfteriniitti -kuvista.

Minua nämä imettämiskannanotot jaksavat aina hätkähdyttää. Imetin omaa lastani puoli vuotta, milloin missäkin. Ravintoloissa, kahviloissa, messukeskuksessa, missä nyt oltiin menossa. Ja ihan siinä ihmisten silmien alla, ei tullut mieleenkään paeta vessaan tai jonnekin ostoskeskuksen imetyshuoneeseen. Kukaan ei koskaan sanonut mitään, ei edes tuijottanut. Imetyspaitojen aikakautena homma on aika helppo hoitaa diskreetisti yleisölle tissejä heiluttamatta. Minnekään imetyspiknikeille tai muille vastaaville en kokenut koskaan tarvetta osallistua. 

Ihan huvikseni en rintsikoideni imetysluukkuja aukonut. Ei kuulkaa, se oli pikkuinen pakko! Vaikka vauvan miten syötti kotoa lähdettäessä, oli ihan lottoa, koska sillä oli seuraavan kerran nälkä. Olen melko varma, että suurin osa kanssaeläjistä katsoo mieluummin ruokailevaa vauvaa, kuin nälkäänsä kupoli punaisena huutavaa vauvaa. Luojan kiitos kukaan dorka ei räpsinyt minusta kuvia instaan.

Mutta hei vinkki sulle Teri Niitti. Kun seuraavan kerran ahdistut tällaisesta, pyydä vaikka lentoemolta uutta istumapaikkaa? Ihan helvetin noloa sekin on, mutta kuitenkin vähemmän noloa, kuin ottaa kuvia kanssamatkustajista ja jakaa niitä julkisesti.

Puheenaiheet Lapset Vanhemmuus Syvällistä