Työpaikkani on siitä hauska, että siellä on jo kunnon toimisto(mäyrä)koiraperinne. Vierailevia koiratähtiä töissä oli käynyt ennenkin, mutta aloittaessani seitsemän vuotta sitten tuli Papu-mäyräkoirasta täysipäiväinen toimistokoira. Harmaa eminenssi, toimistopäällikkö ja työnjohtaja, pienellä mäyräkoiralla oli monta nimeä.

Papu oli toimistokoirana paras mahdollinen. Pienikokoinen ja aina tosi hyvätapainen. Se meni haistelemaan vain niitä ihmisiä, jotka kumartuivat silittämään sitä. Muuten se ei juuri noteerannut ihmisiä. Eikä toisia koiria tai lapsivieraitakaan. Ei haukkunut eikä juossut ympäriinsä. Sellainen se oli, maailman korrektein pieni mäyräkoira. Paitsi kerran se sairastui mahatautiin ja oksensi valtavan puoliksi sulaneen koirannappulakasan pomoni työpöydän alle. Kesken palaverin.

Ihmiset kävivät tapaamassa Papua työhuoneessani (jonka ovessa oli koiraportti). Jos tulin töihin ilman koiraa, kysyttiin ennen tervehtimistä, miksi ihmeessä olin tullut töihin ilman koiraa. Talossa palaverissa kävijät tulivat tervehtimään Papua. Samoin kerroksessamme kokoontunut kehitysvammaisten taideryhmä. Heistä muutamalle Papun tapaaminen oli erityisen tärkeää.

Kukaan työyhteisössä ei ollut niin allerginen, että koiran läsnäolo olisi häirinnyt. Muutama kertoi oireilleensa joskus, muttei saanut kuitenkaan töissä oireita. Toimiston sijainti oli kätevä, kerroksessa ei juuri liikkunut vieraita, eikä toisaalta portin takana enimmäkseen majaillut koira päässyt yllättämään tai säikäyttämään ketään. Tet-harjoittelijat ulkoiluttivat koiraa kesken päivän ja askartelipa joku Papulle kortinkin harjoittelunsa päättyessä. Ai ja talon siivooja – hän osti Papulle lahjan joka joulu!

Jäädessäni äitiyslomalle toimistokoiran paikan otti kollegani Ruuti-mäyräkoira. Nyt puolestaan Ruutin omistajan siirryttyä toisaalle töihin paikka taitaa langeta meidän Maissille. Yhden toimistokoirapäivän jälkeen saldo on positiivisen puolella – silittäjiä riitti jonoksi asti ja kotiin lähti tyytyväinen mäyräkoira. Eihän sitä nyt kotona kukaan jaksa silittää yhtä paljon. Taisi jotain herkkujakin olla jaossa. Ja hei, pitäähän toimistossa nyt yksi mäyräkoira olla.

Mitä sinä tykkäisit, jos työpaikallasi olisi koira? Vai onko siellä jo?