Tag: syksy

Minä niin odotin kesän saapuvan ja yhtäkkiä huomaan, että se menikin jo. Odotin lämpimiä iltoja, kun koiran voi iltapissattaa t-paidassa. Aamuja, joina ei tarvita pitkähihaista. Monta peräkkäistä aamua, jolloin verhojen takana paistaa aurinko. Että olisin unohtanut sadevaatteiden säilytyspaikan. Tunnetta pitkästä, päättymättömästä kesästä. Ja sitten syksy onkin jo täällä. Iltalenkillä tarvitaan hanskat ja ilmassa tuoksuu kypsyvät […]

Uskottava se on, vuosi on lopussa. Mieleni on vielä jossain aurinkoisissa kesäpäivissä, vaikka todellisuus on muutaman plusasteen päiviä ja aikaisin pimeneviä iltoja. On syksy ja pian kenties talvi. Sääennuste näyttää räntäsadetta tänne eteläänkin tälle viikolle ja autossani on talvirenkaat. Se on kuulkaa menoa nyt – kaamos, täältä tullaan! Hyvästelin puutarhan talvea varten. Kiskoin kuolleet kasvit […]

Aurinko laski tänään 18.50. Lähdin lenkille kuuden jälkeen ja ennätin ennen pimeää takaisin. Ensi viikolla päivä on kaksikymmentä minuuttia lyhyempi ja seuraavalla neljäkymmentä. Kuukausi vielä ja aurinko laskee neljän maissa. Keväällä tsemppaan itseäni katsomalla päivän pitenemistä auringonnousu- ja laskukalenterista. Mietin, että silloin ja silloin on valoisaa ennen ja jälkeen työpäivän. Tähän aikaan vuodesta se ei […]

  Tällä viikolla olen vihdoin tajunnut, että syksy on täällä. Viileiden aamujen jälkeen kaivanut esiin käsineet lapsen lisäksi myös itselleni, laittanut taloon lämmöt päälle ja polttanut takassa puukorillisia. Ollut vähän haikeana tästä kaikesta, sillä kesän jälkeen saapuva syksy tuntuu luovuttamiselta.  Toisaalta olen innostunut syksyn väreistä siinä määrin, että vaahteranlehtien tuijottelun jälkeen kaipasin väriä ja marssin […]

Tänä syksynä on muuten sieniä! Tehtiin ystäväni kanssa parin tunnin iltalenkki koirien ja sieniämpäreiden kanssa. Lopulta piti suunnistaa autolle, koska mihinkään ei enää mahtunut yhtään sientä lisää. En juuri muista törmänneeni tällaiseen ongelmaan. Parasta reissussa oli nuori ja anteeksi mutta vähän pöljä Ruu, joka on ihan vaan päätellyt tässä syksyn aikana, mitä hänen omistajansa noukkii […]

Loppusyksy on ollut uuvuttava. Kyllä sitä miettii elämän tarkoitusta, kun pakkaa säkkipimeässä kaatosateessa lapsen autoon ja vie päiväkotiin. Hakee työpäivän jälkeen ihan yhtä pimeässä naamaa myöten rapaisen tyypin hoidosta. Lapsen, joka ilmettelee että onko nyt yö. Ei lapseni, tämä on kaamos ja siksi sinunkin aamupuuroosi sekoitetaan d-vitamiinia. Pahimpia ovat ne illat, kun mies on työmatkalla. […]

Jokaisella on oma sielunmaisemansa. Minun maisemani on metsä. Ja näin koiranomistajana se tulee tutuksi, liikumme metsässä miltei päivittäin. Huurteiset polut, tykkylumiset puut, ensin hankikanto, sitten nuoskalumi. Lopulta vesipisaroita putoavat oksat, sulat laikut, leskenlehdet, valkovuokot, hiirenkorvat ja alkukesän hurja vihreys. Keskikesän kuiva männikkö, ensimmäiset kantarellit, tuulessa humisevat koivunlehdet. Alkusyksyn sadekuurot, keltaiset lehdet, suppilovahverot ja puolukat, palelevat […]

Syyskuun ihanan lämpimät päivät saivat tuudittautumaan jonkun sortin ikuisen syksyn skenaarioon – ainakin meiksille tämän viikon pakkasaamut tulivat hienoisena yllätyksenä. Raaputin maanantaina auton ikkunoita parkkikiekolla ja unohdin pakata lapselle välihaalarin päiväkotiin (vuosisadan morkkis). Loppuviikkoa kohden olen suoriutunut paremmin, vaikka oma villakangastakki on edelleen jossakin kaapin kätköissä. Ehkä sitten viikonloppuna. Yhtäkkisen viilenneet kelit laittoivat hetkeksi paketin […]

Kuuntelin aamulla samaan aikaan uutisia radiosta ja puin lasta pihalle siirtymistä varten. Teddyhaalari, ulkohaalari, villasukat, pipo, rukkaset ja kumpparit. Sääennusteessa luvattiin koko maahan poutaista syyspäivää. Sain pukemishomman valmiiksi ja katsoin ulos: siellä satoi lunta.  Terassille töpsöttäneen V:n hämmennys lumisateesta ei ollut mitään Polkkaan verrattuna – koira näytti puhtaan järkyttyneeltä ja istui sen jälkeen terassin reunalle […]

  Kiitos viikonloppu, että olit niin kaunis, suloinen ja ihana. Viikonloppu toi odotetun vieraan Helsingistä – siskoni ja V:n kummitädin. Tein ruokaa ja leivoin mokkapaloja ihan kaikessa rauhassa sillä välin, kun sisko ja V leikkivät uudella peltisellä apinapurkilla, piirtelivät ja hihittivät piraattiteltassa. Mies kaivoi pihalla salaojaputkea. Joo, maalaisilla on maalaisten hommat. Mutta siis kerrankin sai […]