Vihdoinkin pientä pintaremonttia

004.JPG

008.JPG

001.JPG

027.JPG

Laajennusprojekti täyttää pian vuoden. Ja on edennyt siihen pisteeseen, että täällä valitaan pintamateriaaleja. Vihdoinkin! Yhtäkkiä raksaaminen on taas kivaa, kun puhutaan tapeteista eikä perustuksista. Nyt minullakin on jotain sanottavaa. Olen tosin tapetoinut viimeksi noin 15 vuotta sitten, mutta eiköhän sitä hyvillä ohjeilla…?

Tätä ei nyt varmaan pitäisi sanoa ääneen, mutta tämä metroseksuaalinen nykypäivä tuottaa hieman päänvaivaa. Silloin kun minä olin lapsi, miehet rakensivat ja naiset sisustivat. Kun miehiltä kysyttiin pintamateriaaleista, oli vastaus joo joo. Ainakin meillä kotona. Mutta nykymies haluaa sisustaa ja siinä sitä ollaankin ristiriitatilanteessa! Miehet pysyköön vasaran varressa, sanon.

Vastuu pintamateriaaleista on periaatteessa minulla. Vietän illat pinterestin ja googlen ihmeellisessä maailmassa. Löydän kaikkea ihan tosi hienoa, mutta mies murisee vastaukseksi, että ei ehkä ihan tollasta. Tässä on ihan oikeasti työsarkaa, kun pinnat pitäisi valita kahteen makkariin, olohuoneeseen ja eteisaulaan. Alakerran verstaan jätin suosiolla miehen vastuulle. Mutta arvatkaa mitä? Se onkin saanut pinnat ensimmäisenä – raakalautaseinän ja mustan laattalattian. 

Pohjaehdotukseni tapetista on aina Pihlgren&Ritolan koboltinsininen Kiurujen yö. Ja aina se torpataan liian synkkänä ja kukkaisena. Vaikka vielä on toivoa – yhdestä kohdasta puuttuu edelleen tapetti! Koska en ennätä juosta tapettikaupoilla, olen suosinut Ellosta. Alkuun minulle tuli kyseisestä kaupasta mieleen lapsuuden postimyynti, mutta oikeasti siellä on nykyisin vaikka mitä kivaa sisustukseen. Elloksen oma tapettivalikoima on kiva (ja kuoseista voi tilata maksuttomia näytteitä) ja myynnissä on esimerkiksi Ferm Livingin tapetteja. Ellokselle on aina voimassa olevia alennuskoodeja. jotka tosin käyvät ani harvoin Ferm Livingiin. Siinä sitä illat kuluvat mukavasti koodeja kyttäillessä. Toistaiseksi se on kannattanut, olen säästänyt jokusen satasen.

Yhdestä asiasta ollaan oltu samoilla linjoilla, nimittäin vanerista ja osb-levystä. Uuteen osaan tulee useampia seiniä kyseisistä levyistä. Materiaali on mielenkiintoinen – sen voi jättää puun väriseksi, petsata valkoiseksi tai mustaksi tai maalata tai tapetoida jos ihan kunnolla kyllästyy. Tällä hetkellä puun väri näyttää niin kivalta, että suuri osa seinistä saa jäädä sellaiseksi. Maalaustakaportti on kuitenkin aika hyvä kyllästymisen varalle.

Tietenkin olen miettinyt myös sitä, miten nämä ehkä aika modernit materiaalit sopivat vanhaan 1930 valmistuneeseen taloon. Mutta koska en halua asua kotimuseossa (ei sillä, toiset onnistuvat tekemään ihan huikeita täysin rakennusvuodelle uskollisia remontteja ja sisustuksia), täällä vanha ja moderni saavat nyt lyödä kättä ja yhdistyä toivottavasti hyvän näköiseksi sekamelskaksi. Jonkun mielestä ehkä vanha hirsiseinä ja osb-levy eivät sovi saman kato alle, mutta minusta ne näyttävät oikeastaan aika hauskoilta.

suhteet oma-elama sisustus vanhemmuus
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.