Tänään, tai oikeastaan huomenna, on se päivä kun siirrytään kolmenumeroisista luvuista kaksinumeroisiin. Nyt ilmeisesti pitäisi alkaa jännittämään mutta tuntuu että mitä lähemmäksi The päivää mennään, niin sitä vähemmän minua jännittää. Hassua. Ehkä siihen vaikuttaa se kun katsoo to do-listaa ja kaikkia rakseja:

– Kirkko, varattu

– Juhlapaikka, varattu

– Catering, varattu

– Kakku, alustavasti varattu

– Kakunkoriste, ostettu ja kotona

– Pöytänumerot, ostettu ja kotona

– Toivomuspuu, rakentuu

– Kutsut, vedokset nähty ja painoa odottelevat

– Ajo-ohjeet, kirjattu ja toimitettu kaasolle taittoa varten

– Hotelli, kiintiö varattu ja ohjeet varauksesta toimitettu kaasolle taittoa varten

– Puku, neljäs sovitus odottaa parin viikon kuluttua (toiseksi viimeinen)

– Asusteet (kengät, alusvaatteet, pääkoriste) hankittu

– Kampaus ja meikki, sovittu alustavasti kampaajan kanssa, malleja etsitty

– Sormus, ostettu ja kotona

– Valokuvaaja, varattu

– Valokuvauspaikat, katsottu 

– DJ, varattu

– Päivän aikataulu, hahmoteltu

Oikeastaan ainoat isot asiat ovat enää esteettömyystutkimus tammikuussa, sulhasen puku, hää-auton hankinta sekä huomenlahjojen hankinta. Hää-autoon en edes pääse vaikuttamaan sillä se on sulhasen ja morsiusneidon asia. Lupasin että en edes kysy siitä, se saa olla minulle täysi yllätys.Tietysti on kaikkea pientä, kuten koristeiden tekoa ja mietintää sekä paperikimpun teko mutta ne kaikki ovat vasta lähempänä itse päivää. Häämatkakin on jo suunniteltu, tosin sinne pitäisi varata lippuja vielä mutta sen kerkeää myös lähempänä itse reissua. 

Mutta onko tämä outoa? Olenko jotenkin onnistunut tekemään itsestäni anti-bridezillan? Jotenkin ajattelin että tässä vaiheessa olisin tärisevä möykky jonka mielessä ei pyöri mitkään muut kuin hääasiat. Mutta nyt menee päiviä että en edes ajattele hääasioita. Tästä täytyy varmaan osaltaan kiittää ihanaa kaasoa, ihania morsiusneitoja sekä rauhallista sulhasta jonka rauhallisuus näyttää tarttuneen myös minuun sillä muutaman viikon takaiset paniikit ovat kaukana mielestä ja unohdettu.