T minus 429 – Vatsalihastreeniä

Koska kaipaan motivaattoriksi jotain selkeää tavoiteltavaa myös liikunnan puolella, päätin hulluuden puuskassa lähteä suorittamaan 200 situps -nimistä nettihaastetta. Homma on hyvin yksinkertaista: kolme kertaa viikossa suoritetaan nettisivun ohjeiden mukaan tietty määrä vatsalihasliikkeitä ja kuuden viikon jälkeen pitäisi pystyä suoriutumaan 200 (!) vatsalihasliikkeestä. Nettisivu kertoo hyvin selkeästi kuinka monta sarjaa tehdään ja kuinka monta toistoa jokaisessa sarjassa on ja minkä aikaa levätään välissä. Aikaa kuluu noin 30 – 40 minuuttia viikossa, siis vähän reilu 10 min per suorituspäivä.

Ennen kuin haastetta aletaan suorittamaan niin tehdään alkutesti eli kuinka monta liikettä pystyy tekemään. Tämä määrä määrittelee minkä kolmesta palkista (voidaan kai puhua myös tasoista) valitset suoritettavaksi ja sitä päivitetään 2. viikon jälkeen  ja 4. viikon jälkeen tehtävillä rasitustesteillä. Kun palkki on määräytynyt, alkaa armoton suoritus.

Ensimmäinen palkki on ollut minulle hyvä ystävä, homma aloitettiin viidellä lyhyellä sarjalla: 3-4-3-3-max(väh. 5) joka ei ollut mahdoton suoritettava edes minunkaltaiselleni, joka ei suuremmissa määrin ollut tehnyt vatsoja. Välissä levättiin aina 60 sekuntia ennen seuraavaa sarjaa. Toistomäärä on noussut pikkuhiljaa ja koin positiivisen yllätyksen eilen illalla kun reteästi vetelin 21 vatsaa ensimmäisessä rasitustestissä! OMG suorastaan. Ensimmäinen maksimi oli jossain seitsemän toiston kohdalla joten olen kahdessa viikossa triplannut tulokseni. Ei huono suoritus.

Jos kiinnostuit, kannattaa hypätä tänne ja kurkata jos haaste sopisi sinullekin. Jos vatsat ovat jo hallussa, löytyy heiltä myös 100 pushups (punnerruksia), 150 dips (dippauksia), 200 squats (kyykkyliikkeitä) tai 25 pullups (leuanvetoja).

 

Hyvinvointi Liikunta Suosittelen

T minus 431 – Isoisiä muistaen

Kuuntelin tänään töissä Spotifystä Jesse Kaikurantaa ja kohdalle sattui hänen kappaleensa ”Vielä täällä”. Olen aina ajatellut biisin olevan kaunis, mutta en ole pahemmin kiinnittänyt huomiota sanoihin ennen kuin tänään ja ne kolahtivatkin syvälle. En itse usko Jumalaan tai taivaaseen mutta pidän ajatuksesta että meidän esi-isämme seuraavaat meidän elämää täällä maanpäällä tuolta jostain ja puuttuvat tilanteeseen mikäli tarve niin vaatii. 

Koska olen menettänyt molemmat isoisäni aikuisiällä, haluaisin muistaa heitä jotenkin hääpäiväni. Jotenkin kuitenkaan heidän muistaminen kirkossa tuntuu hölmöltä, enkä välttämättä halua nostaa heitä esille puheissakaan. Olin jo miettinyt että juhlapaikalla asetetaan kynttilä ja sen viereen kehyksissä oleva teksti ”Rakkaudella muistaen niitä jotka eivät voineet olla täällä tänään” tai jotain sen tyylistä. Nyt kuitenkin ajattelin että voisin kehyksiin lisätä tuon kappaleen ensimmäisen säkeistön sekä kertosäkeen, koska ne kuvastavat täydellisesti ajatuksiani. 

Mä vielä täällä käyn
Sä tunnet aina sen
Kuin outo lämpö olkapäätä koskettaa

Mä tuun sun uneesi, sua katson hymyillen
Voi pieni lintunen, et surra saa
Kai muistat kuinka kysyit minne kuolemassa joudutaan
Enkä mitään pystynyt mä kertomaan

Mä vielä täällä käyn
Sua vielä suojelen
Sen enempää mä en voi paljastaa

Mutta ei ole mitään pelättävää

Vielä täällä vierelläs mä oon
Sua hylkää en
Mun pieni lintu, vierelläs mä oon
Joko tiedät sen
Kun täältä lähdetään
Henget jäävät elämään
Vielä täällä vierelläs mä oon

//www.youtube.com/embed/iIyWGKCeNe8

Kulttuuri Musiikki Ajattelin tänään