Kasvata tässä sitten Jättikurpitsaa

Ensin sitä menee ja tilaa helvetin kalliita kurpitsansiemeniä Floridasta asti ja sitten opiskelee silmät punaisina ja pää turvoksissa kurpitsankasvatuksen teoriaa, odottaa kevättä kuin lehmä laitumelle pääsyä ja näkee unia Tuhkimon kurpitsavaunuista.

Seuraavassa vaiheessa hioo ne kalliit siemenet, hautoo +25 asteen lämpötilassa ja vahtii niitä kuin pientä vauvaa. Tuloksena YKSI itänyt siemen. YKSI!!!!

Maximiliamiksi (kavereille Max vaan) ristittyä taimea hoivataan hellyydellä kodinhoitohuoneen ikkunalle rakennetussa kurppavauvalassa ja luetaan säätiedotuksia. Viime syksynä kasatun kohopenkin lämpötiloja ja ph-arvoja mittaillaan silloin tällöin ja odotellaan että ne prkeleen lumikasat sulaisivat pihasta ja alkaisi oikea kevät. Ja sitten se kesä.

Taivaalta vaan tuppaa tulemaan räntää, lunta ja rakeita, vielä kesäkuussakin. Niin että kylläpä on kivaa. Max-parka yrittää viruttaa hentoista varttaan kohopenkissä ikioman kasvihuoneensa suojissa.
Mutta kasva siinä sitten, kun olet Floridan lämmöstä kotoisin ja ulkolämpötila uudessa ympäristössä ei sitten millään nouse yli +15.

Mikä tämä tämmöinen kurpitsankasvatuskesä oikein on? Tällä menolla Max olisi kukintakypsä ehkä joulukussa, eli suomeksi vainaa jo viimeistään syysmyrskyjen saapuessa. Ellei sitten heinäkuussa yllätä taas jokunen raekuuro ja tee siitä salaattia.

Sanoinko jo että perkele!