Valon lapsi

IMG_8430.jpg

18-vuotta sitten tähän aikaan kiljuin ja kiruin ikenet irvessä tappavani jokaikisen lähistölläni, elleivät he just nyt tälläsekunnilla saa ulos sisuksiani repivää paholaismönttiä. Miehen mukaan pääni oli kääntynyt 180 astetta ympäri ( kun hän oli yrittänyt silitellä selkääni ja muistuttanut oikeasta hengitystekniikasta) ja olin sähissyt silmät leimuten ja sylki roiskuen, että ”mitä vittua sinäkin siinä sihiset?”

onneksi lääkäri vaihtui ja minut kiidätettiin leikkuriin, missä epiduraalissa kohdustani nostettiin ihana ja täydellinen poikani.

 Siellä se tänä aamulla makasi sängyssään, 190 senttiä nuorta miestä kun aamulla hiipparoimme sitä herättämään onnittelulaulun ja lahjojen kera,  Isosisko oli vielä leiponut übersuklaisen sokerimassakuorrutetun kakun juuri päivänsankarin toiveiden mukaisesti.

Minun vauvani. Täysi-ikäinen.

puheenaiheet ajattelin-tanaan vanhemmuus
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.