Valmistumisen vaikeus

Opinnot loppuivat 31.12.2015.

Kiireisiin vedoten ei papereitamme saatu valmiiksi niin, että ne olisivat ehtineet tutkintolautakunnalle joulukuun kokoukseen.

”Menevät heti ekaan 2016 kokoukseen!”

Kuulema edellisten ryhmien kanssa oli ollut ongelmia lautakunnan kanssa, paperit olivat palautuneet lisäselvityksiä varten ja valmistuminen siirtynyt yhden kurssin kanssa jopa neljällä kuukaudella. Ja nyt halusivat tehdä paperihommat kunnolla, ettei vastaavanlaisia ongelmia syntyisi.

Meitä taisi valmistua kymmenkunta. Kaikki suoritukset oli oltava tehtyinä marraskuun loppuun mennessä ja ne olivatkin. Mutta liekö sitten arvostelijoilla kiire tai muuta tärkeämpää tekemistä, kun ajoissa eivät sillä puolen asioita saaneet hoidettua.

Ajattelin että parempihan se onkin etteivät lähetä hälläväliä-mentaliteetilla papereita, tulisivat vain bumerangina takaisin. Jaksaahan tässä nyt kuukauden odottaa. No hätä.

Kokous oli helmikuun alussa. Laitoin viestiä vastuuopettajallemme ja kyselin, koska pitäisi keitellä valmistujaiskahveja…

Paperit olivat tulleet bumerangina takaisin. Lisäselvityksiä tarvitaan ja ehkä maaliskuun kokoukseen ehtivät. Tai sitten eivät.

Tässä kohtaa hymyni hyytyi.

JOS lautakunta on osoittanutunut pilkunviilaajaksi ja valmistumiset ovat jo pariin kertaan aiemmilla vuosikursseilla siirtyneet vaillinnaisesti täytettyjen tutkintopapereiden vuoksi, niin eikö tuosta olisi pitänyt oppia jotain?
Eikö niitä samperin papereita ja selvityksiä olisi jo ALUNPERIN pitänyt vääntää niin vedenpitäviksi, ettei lisäselvityspyyntöä olisi mistään pystynyt kehittämään?

Erehtyminen on inhimillistä, mutta jos ei aiemmista erheistään ota oppia, niin….