Työ estää elämän?

Neljä viikkoa töitä takana.

Tulen kotiin ja mies on tehnyt päivällisen ja useimmiten raivannut aamiaisenkin jo keittiöpöytää sotkemasta. Syödään, joko kahden kesken tai jos nuoriso paikalla niin kolmistaan tai nelistään.

Mietin mitähän sitä sitten tekisi.
Leffaan?
Kavereille vai soittaisko jonkun kyläilemään, vaikka kummipoika äiteineen?
Lukisiko kirjaa?
Touhuaisiko puutarhassa?
Lenkille?

Njääh.

Hyvä kun jaksan avata läppärin ja tihrustaa facen, instan ja sähköpostit.

Makaan sohvalla. Ja sitten nukkumaan.

Miten h-vetissä mie oikein hoidin sosiaalisen elämäni aiemmin töissä ollessa? Missä välissä tapasin ystäviä, kävin kaupoilla, näyttelyissä, kirjastossa, viihteellä? Jos neljä viikkoa arkista ahertamista saa elämäni kutistumaan kotisohvalle?

APUA!

Onneksi sentään työ on monipuolista ja jokapäivä näkee, kokee ja tekee jotain uutta ja ihmeellistä. Kuten esimerkiksi kiipeilee järjettömän ison traktorin konepellille ja pesaisee ikkunan :D