Yritän muistaa

Yritän muistaa miltä tuntui kun vatsanpohjassa rokkasi perhosparvi pelkästä ajatuksesta, että kohta nähdään. Miltä tuntui ikävöidä ja odottaa, laskea tunteja siihen että pääsen ihollesi. Miltä tuntui rakastella koko päivä ja silti haluta lisää.

Rakastan. Rakastan.

Yritän muistaa niitä tuntikausia kestäneitä puheluja ja läpiyön jatkuneita keskusteluja parvekkeella, sohvannurkassa ja suihkussa. Millaista oli, kun tuntui että aika ei riitä kaikille niille sanoille, mitä suustamme tulvi toisiemme korviin. Miten puhuimme itsestämme, toisistamme, menneestä, tulevasta, elämästä ja kuolemasta. Ja musiikki siinä ympärillä, päällä, alla, yläpuolella, sisällämme.

Rakastan. Rakastan.

Nyt on perhoset lennähtäneet muille maille, ikävöimään en ole päässyt, kun olet aina vieressä. Seksiä kerran viikossa tai harvoin kahdesti. Ei huvita, jaksa, himota.
Mistä puhuttaisiin, vai käytimmekö kaikki sanat, mitä meille kahdelle on tässä elämässä suotu?
Käytkö kaupassa? Mitä tänään ruoaksi? Otatko vettä/vichyä/viiniä? Katotaanko hei Netflixistä x tai y tai zeta?

Rakastan. Rakastan.

Joo joo, mä rakastan sua.

https://www.youtube.com/watch?v=Z8l4-Tm_dnA