LEPRA – minulla on LEPRA

Moviprep-jauhepussit ilkkuvat tiskipöydällä. Seinäkalenterissa punaisella kirjoitettu TÄHYSTYS 9:30 huomisen kohdalla viiltää verkkokalvoja joka kerta kun vilkaisenkin sen suuntaan.

Tässä sitä taas ollaan.

Männävuotisen Sigmasuolenpoiston jälkeen suolistoni on ollut suht mukava kaveri, kunhan vain itse olen muistanut kunnioittaa ystävyytemme hentoisia kannatinlankoja ja pitänyt järjen päässäni syömisen, juomisen ja liikkumisen suhteen.
Isommilta kipukohtauksilta, tulehduksilta ja antibioottikuureilta olen välttynyt, mutta jonkinlainen kipuilu on kulkenut matkassa koko ajan. Kuitenkin kipuun, kohtuulliseen sellaiseen ainakin turtuu ja sen kanssa elää pitkiäkin aikoja sitä isommin huomioimatta, se vain on mukana jokaisessa päivässä, minkäs teet.
On kipua toki tutkittukin, on ollut useampi gynereissu, lantion alueen magneettikuvaus, sorkkimista milloin sormilla, milloin jonkun instrumentin kanssa, mutta  syytä ei ole löytynyt.
Ja nyt on aika tuon syvästi vihaamani pelkäämäni kolonoskopian.

Kun gynen eikä muista tutkimuksista löytynyt mitään selitystä kipuilulle, epäili gastron lääkäri, että ehkä suolen typistyksessä käytetty liitosrengas on liian pieni ja siitä johtuisi vihlonta ja jomotukset paksusuolen alueella. Ja sehän ei tietenkään selviä muulla kuin tuolla tähystyksellä.

Ja minä viisas menin Googleen (taas kerran!!).

Epämukavan tutkimuksen odotusta siivittää nyt sataprosenttinen varmuus siitä, että paksusuolen syöpähän minulla on. Tai sitten se lepra.

Kyllä, ei yhtään naureta siellä! Niin se google kertoi, kaikki oireet täsmää!

Vittu, tätä pähkäilyä vielä montamonta tuntia.

Eikä saa edes syödä.