Vähemmän ”pönöttävät” 75-vuotisjuhlat

Ei 75-vuotiaankaan tarvitse viettää tönkkösuolattuja syntymäpäiväjuhlia hikoillen jäykissä puvuissa ja kuunnelleen pitkäpiimäisiä puheita.

Ei todellakaan! Isäni päätti järjestää juhlansa helpommalla  – ensiksi hän ilmoitti kaikille ”virallisille” onnittelijoille, että ei kiitos, ei vastaanottoa ja kutsui sitten meidät, siis lapset ja lapsenlapset pihajuhliin.

Pihamaalle irtopukkien päälle kasattiin laudoista pitkä pöytä, jonka hän kattoi muoviliinalla, lautasiksi katettiin vanerista leikatut isot ympyrät ja pöytään kannettiin…pizzataksin tuomat pizzat. Juomiksi sivupöydältä tonkkaviiniä, vettä tai limpparia. 
Jälkiruoaksi nautittiin mansikoita ja kermavaahtoa – sekin helposti valmiina pursotteena.Juttu luisti ja ruoka maistui, aurinko paistoi ehkä liiankin kuumasti, mutta varjossa sai vilvoitella kun tuli liian kuuma.  

Kiitos isä rakas, ihanat synttärit!