En minä ihan tätä tilannut

Minä pidän kauniista ihmisistä. En häpeä tunnustaa, että huomaan ihmisessä ensin ulkonäön ja kiinnostun/olen kiinnostumatta hänestä sen perusteella. Toki usein ihminen, jonka olen ensisilmäyksellä todennut seinäänsotkeuvaksi osoittautuukin järjettömän kauniiksi, kun hänen kanssaan hetken puhuu.
Kauneuden määritelmä on myös varsin henkilökohtainen: joku on minun silmissäni upea, kun taas ystävieni mielestä mitäänsanomaton.

Kun aikoinaan näin nykyisen puolisoni ensimmäistä kertaa, katselin häntä varsin huvittuneena: hänen silloinen tyttöystävänsä oli viimeisen päälle muotia seuraava, täydellinen muotinukke päästä varpaisiin – hän oli myös varsin määrätietoinen, joten myös poikaystävä oli muokattu samaan malliin. Vaatteet, kengät, kello ja hiukset olivat täsmälleen sellaisia kuin silloinen muoti vaati.
Itse vietin villeimpiä punk-vuosiani ja pukeuduin ainoastaan mustiin nahkahousuihin, t-paitaan ja nahkatakkiin, hiukset tuulenpesänä ja silmät rajattu kahdensentin kajal-rajauksilla. NOT a match made in heaven?

Mutta silti miekkosen silmäkulmassa oli sellainen pilke (ja olihan hänellä muuten Itä-Suomen upeimmat pakarat!) että jossain kolahti ja vaikka varsinaista parisuhdetta emme aikaan saaneet ennenkuin 10 vuotta tuosta tapaamisesta, pientä poltetta oli ilmassa kun törmäilimme iltaisin.

Kuluneet vuodet hioivat molemmista äärimmäisyyksiä ja kun sitten kohtasimme uudelleen, olimme toistemme silmissä kauneimmat ihmiset maailmassa. Kaiken kruunasi vielä tämän miehen älykkyys – äly yhdistettynä silmää miellyttävään ulkokuoreen on todellakin vatsanpohjassa kouraiseva kokonaisuus.
Emme saaneet kylliksi toisistamme, sen enempää henkisesti kuin fyysisesti. Vuosia elämämme täyttyi keskusteluilla, väittelyillä, naurulla ja hölmöilläkin jutusteluilla – sanat kattoivat maailmaamme! Olimme toistemme kimpussa myös fyysisesti, kolme-neljä kertaa päivässä kiihkeitä sessioita niin A-, B- kuin C-osinkin milloin missäkin saivat meidät hehkumaan.

Sitten tapahtui jotain, mitä en osaa kuvata muuten kuin että Mies pysähtyi .
Kotisohvalle köllähti verkkarihousuinen, virttyneessä t-paidassa vuosi vuodelta paisuva menninkäinen. Puheenaiheeksi muuttuivat useimmiten tv-sarjat ja niiden maailma. Ruoka maistui. Ainoa liikunta mikä olisi kiinnostanut oli seksi.

Mutta minuapa ei kiinnostanut enää.

Minä olen huono ja pinnallinen ihminen. Tiedän ja tunnustan senkin, mutta en vain mahda sille mitään, että jos mies on kuin Michelinukko ja hänellä on suuremmat rinnat kuin itselläni, ei se kiihota minua ei sitten millään.
Rakastan edelleen hänen älyään, joka onneksi tv-sarjojen maailmasta silloin tällöin erkanee ja meillä on mielettömän hienoja hetkiä keskenämme. Mutta kun hän tulee kiihkeänä viereeni, tunnen tukehtuvani tuon pullataikinamaisen massan alle ja en saata hyväillä hänen vartaloaan.

Kauheaa tekstiä, tiedän kyllä, mutta miksi en voisi asiasta puhua? Joka tuutistahan tulee ohjeita ja neuvoja kuinka naisen ei pidä antaa itsensä lässähtää parisuhteessa ja siellä sun täällä kommentoidaan, että jos nainen läskistyy niin sehän on ihan kamalaa.
Pariskuntia, missä mies on timmi ja nainen vähemmän timmi päivitellään ja naapurit mutisevat, että ei ihme jos mies vieraisiin menee, kun nainen antaa itsensä rokahtaa..
Mutta jos mies on se sohvaperuna 30 kg ylipainolla ja nainen normaalivartaloinen, ei kukaan ihmettele!  Miksi???
Onko maailma edelleen niin ”antiikkinen”, että ajatellaan naisen saavan olla onnellinen kun on miehen itselleen saanut, ei sen väliä millainen karju se mies on?

Asiasta on kotona puhuttu ja voi kuinka monta kertaa olen saanut kuulla uhouksia, kuinka ”ensi kesänä on sulla kuule sellanen adonis..”. Yritystä terveellisempään elämään jatkuu muutama kuukausi, painoa putoaa joskus jopa kymmenenkin kiloa, mutta sitten PLÄTS. Innostus loppuu kun se  läski ei hetkessä katoakaan ja mässytys alkaa uudestaan. Ja paino nousee yli sen laihdutetun 10 kg.

Haluaisin haluta häntä niinkuin hän haluaa minua: palavin katsein ja polttavin käsin – haluaisin tuntea sen odotuksen huuman vatsanpohjassa kun kosketamme toisiamme ja tiedämme että kohta olemme yhtä.

Mutta minä olen pinnallinen paska ja en kiihotu lihavasta miehestä.

Shoot me.