Kotikolon Mies on viimeisen parin vuoden aikana höyrähdellyt milloin mihinkin suuntaukseen, millä hän on ajatellut laihtuvansa ja tulevansa ikinuoreksi ja pelastavansa maailman. Uusi elämä on auennut mm. seuraavilla tavoilla, kukin keino siis oma ”uusi elämänsä”:– luopumalla sokerista – luopumalla leivästä– syömällä vain yhtä ruoka-ainetta koko päivän– syömällä vain ELÄINrasvoja– paastoamalla 2 päivää viikossa Kukin keinoista on […]

  Kuontaloni alkutilanne paljastui jo aiemmassa postauksessa, mutta kertaus on opintojen alku ja nyt ei pistetä tikulla silmään vanhan muistajaakaan! Alla siis Oranssinen blondina (ja hipsuhapsuhuitaketukkana) Syssyn tullen päätin vakaasti nostaa älykkyyteni blondiutta edeltäneelle tasolle ja värjäsin hiukseni Syosin Ambra-sävyllä. Jostain syystä meripihkat valuivat pesuveden mukana viemäriin ja nappasin kaapista L´Orealin Caramel Blonde -värin, joka […]

Toisille se Punainen Paholainen on auto, joka kiihtyy nollasta sataan nopeammin kuin ehtii kissaa sanoa, mutta minulle Punainen Paholainen on nahkatakkini. Se takki,  joka sopii mihin hyvänsä säähän tai mihin tahansa tilaisuuteen ( ehkä en sitä hautajaisiin laittaisi, jos vainajan lähipiiri olisi kovin iäkästä ja konservatiivista… ) eikä ”koskaan jätä minua pulaan”. Pahis ei pelkästään […]

Ostettiin omenahakeille vähän kuin vitsinä omenasorvi, mutta kuinkas sitten kävikään? Testiajopäivänä tuo turhaketaivaan kuningas kiinnittyi kiihkeällä imukupillaan pöydänpintaan ja terävät piikit välähdellen odotti ensimmäistä uhriaan: erikokoisia omenoita oli hankittu testiajoa varten ja ranne notkeana olin valmiina sorvaamaan. Ja tämäkö muka on kätevämpi kuin ”vanahanajan” kuorimaveitsi? Rutsista vain kun mehevä omena upposi ahnaisiin piikkeihin ja asettui […]

Bussikuljetus kohti satamaa lähti aamulla vasta 8.45, mutta vaikka miten joku Pelle Miljoona kehuskelee bussimatkailun ihanuutta niin höpö-höpö, kyllä oli perslihakset kovilla kun matka vain kesti ja kesti ja kesti. Vaivaisella reilun 400 km matkalla pidettiin NELJÄ taukoa ja muutenkin rauhallista oli matkanteko, perillä satamassa olimme viiden jälkeen iltapäivällä. Muut matkalaiset olivat lievästi ilmaisten ”vähän […]

Hiukset ovat olleet suurimman osan kesästä erinäisillä naapuilla, nutturoilla, tötsillä ja ponnareilla, niitä on nuottaannutettu sairaalan hikisillä tyynyillä, paahdettu auringossa niin vesillä kuin puutarhassakin oikein urakalla ja ovat ne päässeet myös kloorivesissä virumaan, puhumattakaan siitä että eivät ole kyllä sisäisestikään saaneet kauhean hiusystävällisestä ruokavaliosta nauttia kun jos ei ole antibioottia työnnetty joka suunnasta sisään niin […]

Oi sitä onnentunnetta kun klikkaa hiirellä ”lähetä tiedosto”-painiketta ja koko aivoja rääkännyt laitteisto-ja ohjelmistohankinnan tehtäväratkaisu singahtaa Moodlen palautuskansioon. Inhoan asioiden viime tippaan jättämistä ja juuri siksi tuo tekemätön tehtävä on jostain takavasemmalta huudellut koko kesän herjojaan ja hetkellisesti pilannut päiviäni. Tarkoitukseni oli vääntää se kasaan heti kesäkuun alusta, mutta sairaalakeikat ja muutenkin poteminen söivät naista […]

Ei tätä hauskuuden määrää enää jaksa, joten pitää luopua vaaleista hiuksista. Kysymys kuuluu: palaanko omaan punaiseeni, tuleeko minusta kohtalokas brunetti vai kenties gootahtava musta. Tai jotain siltä väliltä. Tyttären hiuksissa hehkuu Peacock blue – pitäisikö äidin valita väripariksi Forest green? Valintoja!  

Panda, jota moikkasimme ei kylläkään ollut sellainen lutuisen pörröinen kaveri, joka tykkää bambunversoista, vaan mistä lie materiaalista valmistettu pallopäinen karkkitehtaan maskotti. Kohteemme oli siis Pandan tehtaanmyymälässä Vaajakoskella. Emme tietenkään ostaneet yhtään mitään, koska tuoreet lakut ja suklaat ovat ihan ällöttävän makuisia ja sitäpaitsi tosi epäterveellisiä!Ihan vain sitä Pandaa siinä oven edessä kävimme tervehtimässä.

Reilu viikko on mennyt pää kolmantenea jalkana ympäri isänmaata painaessa milloin milläkin välineellä.  Hullua, mutta yht´äkkiä iski sellainen hillitön vimma ”tehdä, mennä, nähdä ja kokea” ja sitä vimmaa olen sitten toteutellut niin perheen, puolison kuin tyttärenkin kanssa sekä ihan yksiksenikin. Liekö kyseessä auringonpistoksen aiheuttama hinku vai tajusinko äkillisesti, että kesän suunnitelluista menoista jäi tekemättä sairaala- […]