Kinkku peijaiset

Onhan se kinkku hyvää mutta rajansa kaikella. Tänään nostin lihamöntin työpöydälle ja aloin paloitella sitä uusiin olomuotoihin – paljonhan siitä syntyykin:

1) kinkkupasta: Pieniksi paloiksi leikelty kinkku, joulujuustojen jämät ja mausteita mielen mukaan kasariin minne juustojen sulettua lisätään loraus lihalientä ja vähän runsaammin ruokakermaa. Annetaan kiehahtaa ja sekoitetaan vaikka tagliatelle-pastaan. Tarjoillaan heti. Teinihipille ketsuppia tai chilikastiketta seuraksi, muille maistuu sellaisenaan.

2) perinteinen hernekeitto: talon suurinpaan kattilaan kinkunluu ja muutama kourallinen paloiteltua lihaa, monta litraa vettä ja pari pussillista herneitä. Jos on ollut kaukaa viisas ja liottanut kuivatut herneet aiemmin, pisteet siitä, mutta onnistuu hitaasti hauduttaen ilman liottamistakin. Joutuu vain keittämään reippaat pari tuntia – tai voi unohtaa uuniinkin pienelle lämmölle läpi yön 😉 Sekaan suolaa ja meiramia niin maku vain paranee.

3) Kinkkupiirakka: Tokmannin tarjouksesta juuri tänään ostetut ruispiiraspohjat vuokiin, kinkkusilppua, sipuli ja paprikaviipaleita kaveriksi, mausteita hyllyn vasemmasta reunasta reilulla kädellä. Päälle smetana-/kerma-/viilipurkin jämät mihin sotkettu juustoraastetta ja eikun uuniin. Kiertoilmauunissa valmistuu samalla kertaa kolmekin piirasta suitsaitsukkelaan.

4) TeiniHipin vaatimuksesta kinkkua on siivutettava myös jääkaappiin huikopalaksi tai ruisleivän päälle. Pari rasiallista samaan mielihaluun viipaloituu myös pakastimeen.

Nämä neljä yhdeltä istumalta, useampi pussillinen kinkunpaloja upposi pakastimen uumeniin, mistä niistä myöhemmin voi tehdäkin sitten ylläesitetyn listan uusiksi joko kokonaan tai osittain.

JA ENSI VUONNA MEILLE EI OSTETA 12 KILON KINKKUA VAIKKA KUKA MITÄ SANOISI!!