Sunnuntaina hiuksia värjätessä (laventeli!) silmääni tarttui peilin kautta outo, ruskea läiskä selkätatuoinnissani ja pyysin miestä ottamaan siitä kuvan, että tarkemmin voisin itsekin läiskää tiirata, peilin kautta kun ei oikein selvää saanut. Kosteusvoidetta levittäessä olin karheuden aikaisemmin tuntiessani kuvitellut, että ihossa on psoriasisläiskä ja unohtanut sen samoin tein.

No, ei ollut psoriläiskä vaan luomi ja oudosti tatuoinnin päälle kasvanut. Tiesin, ettei luomea ihossa ollut kun kuva vuonna 2000 ihooni lyötiin ja aloimmekin tutkia vanhoja valokuvia koneelta ja etsiä kuvaa, missä mahdollisesti täplä ensi kertaa näkyisi.
Ensiesiintyminen oli vuonna 2003, jolloin näkyi vain pieni vaalea täplä lähellä lohikäärmeen vatsarajaa,
seuraava osuma vuodelta 2005 olikin jo tummempi ja ylettyi tatuoinnin reunaan.
Ja tämä viimeisin reippaasti tatuoinnin päällä jo.

Google kertoi karuja ja vielä karumpia juttuja melanoomista, tyvisolusyövistä ja okasolusyövistä. Paniikki alkoi nostaa päätään niin minun kuin miehenkin mielessä ja rauhoittelimme toisiamme parhaamme mukaan. Sunnuntaina asialle emme voisi mitään.

Maanantaina soitin heti aamusta Syöpäyhdistyksen numeroon ja varasin ajan luomitarkastukseen, jonne pääsinkin heti tänään, tiistaina.

Syöpäyhdistyksellä sairaanhoitaja pyysi minut sisään huoneeseensa ja kysyi henkilötiedot, mahdolliset lähisuvun ihosyöpätapaukset ja kartoitimme myös ihotyyppini. Sain pienen infon UV-säteilystä, turvallisesta auringonotosta ja luomien itsetarkkailuohjeistuksen, jonka voi tiivistää näin:

Luomia tarkkaillessa voi käyttää VARO-sääntöä:
V – Väri epätasainen
A – Alueen halkaisija on yli 6 mm
R – Reuna epäsäännöllinen
O – Osat epäsymmetriset
Lääkäriin on hakeuduttava heti, jos luomi punottaa, kutisee, rupeutuu tai vuotaa verta.

Tämän jälkeen hän tutki koko vartaloni luomet, jalkapohjia, varpaidenvälejä sekä korvantauksia myöten. Jokaisen luomen hän nimesi ja selitti mitä se tarkoitti.
Tatuoinnin päälle kasvanut, minut hepuloittanut luomi osoittautui vaarattomaksi ns. rasvaluomeksi, joka voi jopa tippua poiskin itsestään!

Heti kun olin ehtinyt huokaista helpotuksesta löysi sairaanhoitaja vatsastani kaksi pigmenttiluomea, joista toinen oli todella tumma ja toisesta osa muuttunut mustaksi, joten passituksen luomenpoistoon sain kuitenkin. Hoitaja lohdutti, ettei noissakaan luomissa mitään extrahälyttävää ollut, mutta ”alan antamalla vastuulla” hän kehoitti luomet poistattamaan, niin ei tarvitse niiden mahdollista muuttumista panikoida.

Otan aurinkoa aina kun sitä on tarjolla ja pyrin matkustamaan talvikautena ainakin viikoksi etelän aurinkoon, koska minulla on psoriasis ja edelleenkin aurinko on sille parasta lääkettä. Olen käyttänyt aurinkosuojavoiteita ja olen ollut niitä käyttämättä.
En myöskään ole ihosyövälle uhrannut montakaan ajatusta ennen tätä säikähtämistäni.

Mutta mietipä sinäkin:

Suomessa todetaan vuodessa yhteensä lähes 8000 ihosyöpätapausta! Esintyvyys on kasvanut kaikissa ikäryhmissä, tärkeinpinä syinä pidetään auringonoton ja solariumin käytön lisääntymistä. Ihon palaminen auringossa on se pahin juttu.
Ihosyöpä on usein parannettavissa kokonaan: mitä varhaisemmassa vaiheessa ihosyöpä diagnosoidaan, sitä varmemmin se voidaan parantaa.

Joten, jos sinäkin olet auringonpalvoja, niin otapa peili ja/tai partneri avuksi ja tutkikaa itsenne/toisenne 🙂