Vähemmän rakentavaa riitelyä

Kannan selkävääränä tytön muuttolaatikoita autoon.
Tyttö tulee perässä raahaten mattokääröjä.

Mies nojaa eteisen oviaukkoon kylpytakissaan ja katselee touhua, ei auta millään lailla.

Kun neljäs laatikko, joka on täynnä kirjoja ei vain nouse lattiasta, äsähdän lopulta miehelle
”voisitko auttaa?”
Mies nauraa ääneen ja toteaa, että tulihan se sieltä.

Minulla keittää yli sekunnin sadasosassa
”mikä vittu siinä on, että et voi oma-aloitteisesti auttaa tai tehdä yhtään mitään, seisot vaan siinä ja katot päältä!! Mikä h-vetti siinä on, että evääkään et liikauta ennenkuin joku pyytää!” 

Tulee siinä sitten samaan ryöpytykseen paljon muutakin kuin tähän muuttoon/remonttiin osallistumatta jättämiset.
Tunnustan, että olen huono riitelijä siinä mielessä, että kun pinnani palaa, nousee mielenpohjilta kymmenen vanhaa tilannetta, jotka ovat jääneet hampaankoloon ja lataan täysilaidallisen tykitystä miettimättä sen enempää.

Ei ihan hirveästi auta, vaikka muistankin käyttää rakentevan riitelyn oppeja ja aloitan lauseeni kiltisti:
MINUN MIELESTÄNI,
jos lause jatkuu: voisi aikuinen ihminen tajuta auttaa ilman erikseen pyytämistä!
tai
MINUSTA TUNTUU —- että sie nautit kun sinua anellaan tekemään sitä ja tätä
MINÄ KOEN —- että tuollainen välinpitämättömyys ja oman navan kaivelu ovat aivan perseestä.

jne. jne.

Lopulta potkaisen painavimman laatikon nurin ja marssin ulos ovesta.
”-ttu, älä vaan vahingossakaan rasita nyt ittees, kyllä me pärjätään kahdestaankin, -tana”

Autossa pahoittelen tyttärelle raivonpuuskaani, mutta hän toteaa ymmärtävänsä huutamiseni. Häntäkin hieman ihmetyttää/surettaa/harmittaa isänsä jättäytyminen ulkopuoliseksi hänelle niin isoon asiaan, kotoa poismuuttoon.

Ehkäpä asia on isälle vielä isompi ja vaikea asia, hankala tietää, koska ei ole ollut saumaa pakottaa miestä tuntojaan avaamaan.
Silti perimmäisen syyn uumoileminen ei poista ärsytystä siitä, että mitään ei tapahdu, ellei erikseen pyydä ja anele. Eikö se mies todella osaa omatoimisesti tarttua toimeen ja auttaa?
Liekö taustalla miehinen ego, joka tarvitsee ääneenlausutun avunpyynnön suomaa pönkitystä?