Välipalaksi kirja

Kirjan ja ruusun päivänä viime viikolla olin jo ennen kirjakaupan aukeamista oven takana, koska halusin varmistaa, että hyppysiini saan päivän kaupanpäälisen Anna-Leena Härkösen Takanapuhumisen taito -kirjan. Iloitsin myös siitä, että saatoin nyt hyvällä omatunnolla ostaa kauan himoitsemani Lars Keplerin Nukkumatin – sekin oli vieläpä tarjouksessa!

Olen ihan höpelönä Härkösen teksteihin ja kaikki hänen teoksensa löytyvät hyllystäni, joka muutenkin pursuu kirjoja epäjärjestyksellisenä paririvinä.  Etukäteen mietin aina, että näitä lyhkäisiä tarinoita lueskelen sitten vaikka teekupposen kanssa tai nautiskelen yhden illalla ennen nukahtamista…mutta hah-hah, jokaisen opuksen olen lukenut yhdeltä istumalta kun sen olen avannut. Onneksi tarinoita voi lukea uudelleeen ja löytää usein jonkun ahmimisen aikana huomaamatta jääneen nyanssin!

Minusta on nautinnollista, miten HÄrkönen on rehellisesti ”Ilkeä” välillä ja AINA rehellisen suorasanainen. Hän ei häpeä kertoa nolojakaan paljastuksia omasta elämästään ja hänen pohdinnoistaan löydän todella usein omia ajatuksiani. Ja mikä parasta, lukiessa huomaan purskahtavani ääneen nauramaan useita kertoja kirjan aikana – sitä ei kovinkaan monen kirjailijan teoksia lukiessa tapahdu.
Härkönen löytää arkipäivän tapahtumista elämää suurempaa komiikkaa ja avaa myös minun silmäni nauramaan omalle elämälleni.

Ja se on hyvä taito se.

Päivän biisi Kollaa Kestää: Kevät:

”Portaat ohitseni laskeutuu joen rantaan
ja lämmin kevätsade kadun puhdistaa
Elämän vihreä seikkailu aamun valtaa
ja puut lähtevät metsään kävelemään

Kevät ja kaupunki elämää täynnä
ja minä vielä mukana, taisin sittenkin selvitä”