Sokkelia vaille valmis…

Hui, muistan vielä kuin eilisen nuo kamalan vaaralliset tikkaat mistä piti kiivetä yläkertaan. Kaikki siis laitettiin maantasalle ja näiden kuvien muistikuva on niin positiivinen. Napsin kuvia onnellisena kuinka kaikki on jo melkein VALMISTA ??? Siis kun lattiatkin revittiin auki niin että kerroksista pystyi katsomaan toiseen parrujen välistä, niin ollaanhan tässä jo voiton puolella… Vähän aikaa ennen tätä kuvaa tuossa piti leikkiä trapetsitaiteilijaa ja kävellä hirsien päällä tosi varovasti.

Ikean keittiö kuljetettiin tuollaisena suoraan meille sisälle. Ihan oikeasti tuossa keskimmäisessä kuvassa on koko keittiö ! En tosiaan tiedä edelleenkään miksi sanoin kaupassa että kyllä MINÄ voin kasata sen…  No minä sen kasasin niinkuin olin luvannutkin , mutta aikaa meni varmaan kaksi viikkoa. Meidän remonttimiehet olivat niin huvittuneita kun töiden jälkeen hääräsin noiden kimpussa joka ilta pora kädessä. Yksi oli niin hämmentynyt että kysyi ihan tosissaan saako hän videoida että voi näyttää kotona vaimolleen ja ystävilleen kun nainen porailee ja naputtelee vasaralla !!! haha, välillä kyllä tuntui omituiselle kun ne tuijotti ohimennen ja hihitteli kuin pikkutytöt, ihan niinkuin olisin ollut joku kummajainen… no, ainakin niillä oli hauskaa töissä, se on pääasia !

Jakkarat on kodin1.stä ostettu, haaveilen kuitenkin edelleen valkoisista Tolixin baarijakkaroista. Ne kävisivät niin hyvin noiden lamppujen kanssa  !

Kuvat on ihan juuri valmistuneesta keittiöstä ja voi miten rakastan tuota tyhjyyttä… Miksi pitää aina haalia tuhansittain kaikkea tilpehööriä joka puolelle ?Nyttenkin yläkaappien yllä notkuu kakkuvateja ja maljakoita niin paljon että kohta se varmaan romahtaa. On hyvä aina välillä käydä vanhoja kuvia läpi, niistä saa inspiraatiota aina uudelleen ja uudelleen… Ja jos ei muuta, niin ainakin pienen siivousmotivaation!