Kirpputorikierroksella Tampereella
Tyttöjen kanssa lähettiin tänään kirppiskierrokselle Tampereelle. Jäähallin kirppari harmi kyllä ei vielä ollut auki, mutta ehkä sinnekin vielä ehtii. Hyviä löytöjä tehtiin, vähän muualtakin kuin kirppiksiltä ja siinä välissä vedettiin mahat piukkaan kiinalaista ”terveysruokaa” (lue=valitsin kaiken, mikä oli friteerattu ja lautaset olivat niin täynnä, että mieleen tuli, että tuskin kiinalaisten lautaset ovat näin täysiä koskaan…).
Tässä ensin tämän päivän tyyli (Roti- herrakin halusi mamin kanssa tyylikuvaan):
Hame Kirpputori Tarinasta 2€ ja kengät tyttöjen Tallinnan reissulta 44€ (Tamaris)
Hervannan kirppis oli ensimmäinen, jonne eksyttiin, kun se nyt sattuu olemaan tässä meitä lähimpänä. Yleensä sieltäkin aina jotakin olen löytänyt, vaikka pieni paikka onkin – nyt käteen jäi vain pahvinen pääsiäismuna parilla kymmenellä sentillä. PLT Kirpputori on yksi mun all time favourite ja nytkin sieltä löytyi kaikenlaista – Le Creuset- uunikulhot 2,50€/2 kpl, Design by Jenna Kunnas- kulho 2€, sarjisaiheinen paita (käyttämätön) 8€ ja hassunhauskan näköinen Lierolan Kronikka- kirja 3€.
PLT:n lelukorista olisi saanut tällaisia helmiä 50 snt/kpl. Meidän kasseihin nämä eivät tällä kertaa päätyneet.
Kahden kirpparin jälkeen tuli jo nälkä – Pieni Panda tuli apuun ja poisti nälän, edullisesti.
Myös sushi kuului lounaan hintaan – ja jälkkäri! Nam, friteerattua banaania ja jäätelöä…
Lounas Pikku Pandassa siis maksoi vain 10,90€ ja siihen kuului salaattipöytä, seisova pöytä, sushit ja jälkiruoka. Ja lounas oli myös lauantaisin! Ruoka oli ihan hyvää, ei nyt mitään tajunnan räjäyttävää, mutta hyvää peruskiinalaista mättöä. Ja palvelu ystävällistä, mikä on tärkeä ja aina mainitsemisen arvoinen asia.
Ruuan jälkeen suunnattiin ajomme keskustaan, päämääränä Kirpputori Tarina. ”Eksyimme” matkalla, kun yhtäkkiä tajuttiin, että siinä lähellä kirpparia olikin ihanan värikäs liike, jonka näyteikkuna oli kuin karkkikauppa. Pakkohan se oli mennä katsastamaan. Eikä sieltäkään ilman kasseja lähdetty:
Nepalska oli meille kaikille ihan uusi tuttavuus, mutta se on kuulemma ollut olemassa jo pitkään, on vaan aikaisemmin sijainnut levottomalla puolella Keskustoria ja muuttanut sieltä vuoden alussa Laukontorin reunalle. Liikkeessä oli paljon ihania vaatteita, laukkuja, koruja, pientavaraa. Kaikkea kaunista. Ja muutama mekoistakin oli kuin olisivat olleet Desigualin, olivat vaan puolet edullisempia. Ja käsityöt on siis tuotettu reilun kaupan hengessä Nepalissa ja ostamalla tuotteita, autat nepalilaisia naisia ja vammaisia. Täälläkin asiakaspalvelu oli ylitsepursuavan ystävällistä, mutta ei kuitenkaan liian tyrkkyä. Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka! Taidan mennä sinne seuraavana palkkapäivänä vähän shoppaileen… :)
Tarinaankin löydettiin, ja kyllä mulle taas sieltäkin pari asiaa käteen tarttui: ihan liian kallis kirja Parisian Chic 7€ (oli vaan niin kiva!) ja ihana Afrikka- tyylinen paita 5€. Tarina on kanssa yksi mun lempparipaikoista – asiakaspalvelu on ykkösluokkaa ja paikka on muutenkin kiva ja aina sieltä jotakin tuon kotiin. Viimeksi toin hameen lisäksi toisenkin hameen, paidan ja kirjan sekä vielä yhden tuolinkin entisöitäväksi – välillä mietin, että kai multa pitäisi kieltää kirpparit tai shoppailu noin ylipäätään ihan totaalisesti, ainakin vähäksi aikaa. Jos sitä rahaa jäisi joskus ihan säästöönkin asti…
Tässä siis tämänkertaiset kirpparilöydöt. Olen tyytyväinen.
Lisäksi löysin H&M:ltä kummitytölle synttärilahjaksi kaksi hauskaa koira- aiheista paitaa huomiseksi ja itselleni vielä pyöräilykypärän ja ketjuöljyä Motonetistä. Tästä se pyöräilyura sitten urkenee. Jos urkenee, kun vedin kaamet lipat Tila&Ihmeessä… Pyörähdin pari rappusta alas ja ihan vähän vaan teloin kättä ja jalkaa – tollaset kipeät verenpurkaumat ja mustelmat ja yksi haavakin näyttäisi olevan, mutta koska olen niin tottunut tähän ainaiseen itsensä telomiseen, nousin vaan ylös ”ei tapahtunut mitään”- tyylillä. Ja matka jatkui. Olen oman elämäni Mrs. Bean, kuten jo aiemminkin olen maininnut… En yhtään ihmettele, että mies ei antaisi mun alkaa edes pyöräilemään – voihan siinä sattua mitä vaan, kun lennän jo päälteni, jos matossa on pieni ryppy. Se on elämää se…