Kirpputorikierroksella Tampereella

Tyttöjen kanssa lähettiin tänään kirppiskierrokselle Tampereelle. Jäähallin kirppari harmi kyllä ei vielä ollut auki, mutta ehkä sinnekin vielä ehtii. Hyviä löytöjä tehtiin, vähän muualtakin kuin kirppiksiltä ja siinä välissä vedettiin mahat piukkaan kiinalaista ”terveysruokaa” (lue=valitsin kaiken, mikä oli friteerattu ja lautaset olivat niin täynnä, että mieleen tuli, että tuskin kiinalaisten lautaset ovat näin täysiä koskaan…).

Tässä ensin tämän päivän tyyli (Roti- herrakin halusi mamin kanssa tyylikuvaan):

img_5011.jpg

img_5012.jpg

Hame Kirpputori Tarinasta 2€ ja kengät tyttöjen Tallinnan reissulta 44€ (Tamaris)

Hervannan kirppis oli ensimmäinen, jonne eksyttiin, kun se nyt sattuu olemaan tässä meitä lähimpänä. Yleensä sieltäkin aina jotakin olen löytänyt, vaikka pieni paikka onkin – nyt käteen jäi vain pahvinen pääsiäismuna parilla kymmenellä sentillä. PLT Kirpputori on yksi mun all time favourite ja nytkin sieltä löytyi kaikenlaista – Le Creuset- uunikulhot 2,50€/2 kpl, Design by Jenna Kunnas- kulho 2€, sarjisaiheinen paita (käyttämätön) 8€ ja hassunhauskan näköinen Lierolan Kronikka- kirja 3€.

img_5013.jpg

PLT:n lelukorista olisi saanut tällaisia helmiä 50 snt/kpl. Meidän kasseihin nämä eivät tällä kertaa päätyneet.

img_5014.jpg

Kahden kirpparin jälkeen tuli jo nälkä – Pieni Panda tuli apuun ja poisti nälän, edullisesti.

img_5015.jpg

Myös sushi kuului lounaan hintaan – ja jälkkäri! Nam, friteerattua banaania ja jäätelöä…

Lounas Pikku Pandassa siis maksoi vain 10,90€ ja siihen kuului salaattipöytä, seisova pöytä, sushit ja jälkiruoka. Ja lounas oli myös lauantaisin! Ruoka oli ihan hyvää, ei nyt mitään tajunnan räjäyttävää, mutta hyvää peruskiinalaista mättöä. Ja palvelu ystävällistä, mikä on tärkeä ja aina mainitsemisen arvoinen asia.

Ruuan jälkeen suunnattiin ajomme keskustaan, päämääränä Kirpputori Tarina. ”Eksyimme” matkalla, kun yhtäkkiä tajuttiin, että siinä lähellä kirpparia olikin ihanan värikäs liike, jonka näyteikkuna oli kuin karkkikauppa. Pakkohan se oli mennä katsastamaan. Eikä sieltäkään ilman kasseja lähdetty:

img_5016.jpg

Nepalska oli meille kaikille ihan uusi tuttavuus, mutta se on kuulemma ollut olemassa jo pitkään, on vaan aikaisemmin sijainnut levottomalla puolella Keskustoria ja muuttanut sieltä vuoden alussa Laukontorin reunalle. Liikkeessä oli paljon ihania vaatteita, laukkuja, koruja, pientavaraa. Kaikkea kaunista. Ja muutama mekoistakin oli kuin olisivat olleet Desigualin, olivat vaan puolet edullisempia. Ja käsityöt on siis tuotettu reilun kaupan hengessä Nepalissa ja ostamalla tuotteita, autat nepalilaisia naisia ja vammaisia. Täälläkin asiakaspalvelu oli ylitsepursuavan ystävällistä, mutta ei kuitenkaan liian tyrkkyä. Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka! Taidan mennä sinne seuraavana palkkapäivänä vähän shoppaileen… 🙂

Tarinaankin löydettiin, ja kyllä mulle taas sieltäkin pari asiaa käteen tarttui: ihan liian kallis kirja Parisian Chic 7€ (oli vaan niin kiva!) ja ihana Afrikka- tyylinen paita 5€. Tarina on kanssa yksi mun lempparipaikoista – asiakaspalvelu on ykkösluokkaa ja paikka on muutenkin kiva ja aina sieltä jotakin tuon kotiin. Viimeksi toin hameen lisäksi toisenkin hameen, paidan ja kirjan sekä vielä yhden tuolinkin entisöitäväksi – välillä mietin, että kai multa pitäisi kieltää kirpparit tai shoppailu noin ylipäätään ihan totaalisesti, ainakin vähäksi aikaa. Jos sitä rahaa jäisi joskus ihan säästöönkin asti…

img_5017.jpg

Tässä siis tämänkertaiset kirpparilöydöt. Olen tyytyväinen.

Lisäksi löysin H&M:ltä kummitytölle synttärilahjaksi kaksi hauskaa koira- aiheista paitaa huomiseksi ja itselleni vielä pyöräilykypärän ja ketjuöljyä Motonetistä. Tästä se pyöräilyura sitten urkenee. Jos urkenee, kun vedin kaamet lipat Tila&Ihmeessä… Pyörähdin pari rappusta alas ja ihan vähän vaan teloin kättä ja jalkaa – tollaset kipeät verenpurkaumat ja mustelmat ja yksi haavakin näyttäisi olevan, mutta koska olen niin tottunut tähän ainaiseen itsensä telomiseen, nousin vaan ylös ”ei tapahtunut mitään”- tyylillä. Ja matka jatkui. Olen oman elämäni Mrs. Bean, kuten jo aiemminkin olen maininnut… En yhtään ihmettele, että mies ei antaisi mun alkaa edes pyöräilemään – voihan siinä sattua mitä vaan, kun lennän jo päälteni, jos matossa on pieni ryppy. Se on elämää se…

Muoti Oma elämä Ostokset Päivän tyyli

Kaikki on niin suhteellista… Pääasia on, mikä on sinulle itsellesi tärkeää.

Siitä on jo melkein kymmenen vuotta aikaa, kun työkaverini tuli töiden jälkeen kassalleni maksamaan ostoksiaan. Silti muistan hänen sanansa kuin ne olisi lausuttu eilen, koska hänen sanansa ovat toimineet varsinkin nyt lähiaikoina yhtenä elämäni ohjenuorana. Oli todella aikainen kevät, lumet olivat muistaakseni juuri sulaneet ja työkaverini osti 12 packin olutta ja kaksi Fazerin sinistä sekä suomalaisia tomaatteja pussillisen, ehkä kevään kunniaksi… Tullessaan kassalle, hän valitti kuinka kalliitta suomalaiset tomaatit ovatkaan vielä tähän vuodenaikaan. Sitten hän pysähtyi miettimään ja totesi ”Niin, kaikki on niin suhteellista… Tomaattien osuus taitaakin olla pienin summa näistä mun ostoksistani, eivät nuo oluetkaan nyt niin halpoja ole…”. Jotenkin muistan tämän siksi, koska tuo työkaverini ensireaktio ennen syvällisempää pohdintaa on niin yleistä.

Tunnen ihmisiä, jotka valittavat ainaista rahapulaansa – ei ole ruokaan rahaa, pitää lainata vanhemmilta… Mutta, yllättäen samat ihmiset ovat yleinen näky baareissa viikonloppuisin ja heillä kuitenkin rahat riittävät aina esimerkiksi tupakkaan. Sanoisin siis tässäkin: kaikki on niin suhteellista. Ruokaan olisi rahaa, jos viinat ja tupakat jäisivät pois viikon ostoksista. Eikö näin?

En väitä itsekään olevani mikään Kroisos, päin vastoin. Minäkin kyllä tuhlaan välillä rahaani ihan täysiin turhuuksiin ja sitten valitan että rahat on loppu… Kuitenkin, teen nykyään valintoja. Sen sijaan, että kävisin kolmesta viiteen kertaan viikossa hakemassa noutoruokaa (johon menee kahdelle henkilölle yht. n. 20€/krt), teen ruuan itse kotona ja käytän murto-osan siitä rahasummasta, joka ennen meni noutoruokiin – KUKKIIN! Kun kerroin, että mulla alkaa menemään 35€ viikottain siihen, että mulle tuodaan kaunis kimppu kukkia suoraan kotiin, jotkut kauhistelivat, että kylläpä on kallista! Mutta, edelleen, kaikki on suhteellista. Tässä laskukaava tämän asian perusteluksi: entisessä elämässä saatettiin hakea noutoruokaa vaikka nyt neljä kertaa viikossa 4×20€=80€, sen lisäksi viikonlopuksi haettiin vähintäänkin perjantaina vähän ”mässyä” (karkkia, sipsiä, olutta, siideriä jne.) n. 45€ (vähintään), yht. 125€/vk. Mitä saimme siitä, että toimimme näin? Vastaus: liikakiloja, iho- ongelmia, närästystä, viikonloppuisin krapulan. Nyt: normaaliin, terveelliseen ruokaan menee viikossa ainakin puolet vähemmän rahaa kuin noutoruokaan, eli n. 70€, välillä ehkä enemmän, jos pitää ostaa enemmän smoothieaineksia, ja sen lisäksi saan ihanan kukkakimpun ovelleni kannettuna joka viikko 35 eurolla (ja kimppu on aina yllätys, ja saan itse valita värimaailman jne.), yht. n. 100€, vähän päälle. Eli, säästän ensinnäkin rahaa ja toiseksi, mitä tästä sitten saan? Hyvän olon, paino putoaa, iho on paremmassa kunnossa, vatsa toimii, ei krapulaa (vaan aktiivinen viikonloppu) ja kauniita tuoksuvia kukkia, jotka tuovat elämään iloa ja väriä. Rakastan kukkia!

Eli, jos et ole Kroisos, joka voi valita kaiken, jättämättä mitään pois – mieti tätä ”suhteellisuusteoriaa”. Haluatko oikeasti esim. viikonloppuna ne karkit ja oluet vai valitsetko samalla rahalla kuitenkin rasiallisen mansikoita ja kimpun kukkia? Kumpi oikeasti tuottaa loppuviimeksi paremman olon?

img_5007.jpg

img_5009.jpg

Ja minullehan kukat toimittaa Mehitähden ihana Marika, jota ennenkin olen hehkuttanut 🙂

Kaunista ja suhteellisuudentajuista kevättä kaikille tasapuolisesti!

Suhteet Oma elämä Mieli Ajattelin tänään