Oli sateista ja kylmää.. Värjöittelen lapseni ja siskon tyttöni kanssa ulkona, äitini puhui vieressä jotain, alkaa kovat supistelut.. Ajattelin et ne menee ohi ihan juuri, kävelin sisälle rauhoittumaan, ei, ne vaan jatkuu ja voimistuu, onhan laskettu aika mennyt jo viikko sitten. Kello on puoli neljä ja tajuan et tänään hän syntyy. Soitin synnärille ja sanoin etten ole kotona enää pidempään ja että lähdetään sairaalaan, supistus väli oli jo 10 min tarkalleen.

Sain vielä keittiön ruokapöydän siinä sivussa hajotettua ennen lähtöä. Iski kova supistus ja otin pöydän reunasta kiinni, yksijalkainen pöytä piti kovan äänen ja jalka vääntyi 😀

Päästiin sairaalaan ja suoraan synnytyssaliin, hieman jännitti, sairaala laukkukin kaikkine herkkuineen jäi autoon. Kovissa kivuissa, kaikilla mahdollisilla lääkkeillä helpotettuina vauva saapui maailmaan 6 tuntia ensi supistusten jälkeen. Oli aivan mahtavaa saada toinen lapsi syliin, mahtavaa että sain sen kokea, ja kaikkein hienointa että vauvalla sekä äidillä kaikki hyvin <3

Siitä alkoi uusi matka, kahden pienen lapsen kanssa, imetys toiveet ajatuksissa, miten selviän ja miten kaikki uusi mahtuu ja sotkeentuu elämäämme, sitä matkaa nyt jaan..

terveisin,

Ninnu