Perjantai 23.9. noin klo 05:58. Adele. Eilen illalla kotimatkalla junassa kuulokkeet päässäni mietin, miten masentavaa musiikkia kuuntelen. Aina. Tai ennemminkin mollivoittoista, ei ehkä niinkään masentavaa. Adelen parisuhde-ero-anteeksianto -biisit tipahtavat tähän samaan kategoriaan. Mutta aika mieletön ääni ja nainen kyllä!

https://youtube.com/watch?v=bOJ9SvWCWh4

“If you’re gonna let me down, let me down gently
Don’t pretend that you don’t want me
Our love ain’t water under the bridge
If you’re gonna let me down, let me down gently”

Perjantai voisi jatkua vähän rennommissa tai pirteämmissä tunnelmissa, tai vaikkapa edes huominen lauantai alkaa jollain tosi kivalla biisillä!

Vesalan Ruotsin euroviisuilla aika tarkalleen klo 06:08 alkanut torstai 22.9. päättyi illemmalla R&A -leffaan, josta (joudun myöntäväni) en ymmärtänyt aikanaan ensimmäisen vartin aikana, että kyseessä oli dokumenttielokuva. Pää saattoi siis päivän mittaan olla yhtä paljon huttua täynnä, kuin biisissä mainittavat pliisut Ruotsin euroviisut.

”Arkipäivät,

lakkiaiset,

kaikki pliisut Ruotsin euroviisut,

mun  häät 

kai sä jostain, ne näät”

                      Vesala – Ruotsin euroviisut

Euroviisu-aamun ja ylläridokkarin jälkeen etsin kaupasta old school -hyllypaperia, ihan hyllypaperitarkoitukseen. En löytänyt, mutta ”löysinkin” kaksi pulloa argentiinalaista punaviiniä, joista toisen kyljessä lentelee yksisarvinen ja kiipeilee muurahaiskäpy ja toisessa on kauniita lintujen kuvia. Ehkä nekin sopivat tähän euroviisu-teemaan.