Jos oli raskausaika yhtä tunnemyllerrystä hormonien vuoksi, on vauvan kanssa eläminen sitä vaihtelevien yöunien ansiosta. Tunnit puolenyön molemmin puolin, kun Lila tuntuu olevan melkeinpä virkeimmillään, ovat pitkiä, turhauttavia, rasittavia ja epätoivoisia. Kaiken lisäksi nukahtamisen venyessä pinnasängyn vierellä pimeässä hengailu on äärettömän tylsää. Päivällä yölliset fiilikset ovat kuitenkin aina vain kaukainen muisto, ja jos puolenpäivän korvilla […]

Suunnilleen kerran kuussa Finnkino-paikkakunnilla järjestetään Vauvakino-näytös, jonne paikkakunnan vaunukansa vaeltaa torstaiaamupäivänä tapaamaan muita vaunuihmisiä, korruptoitumaan ties minkä tupperwarekippojen, pilttipurkkien ja sophiekirahvien taholta ja hiukan myös vilkuilemaan leffaa, vaikkei se tunnukaan olevan tapahtumassa pääasia. Marraskuun leffana oli Comme un chef (”Le chef – Rakkaudesta ruokaan”). Katselen aika vähän ranskalaisia elokuvia, mutta Jean Reno tuntuu olevan niissä […]

Kakkiainen veteli tänään kiltisti pitkät päiväunet, joten ehdin sekä lukea että katsella elokuvan. The Rebound (2009) on aika lajityypillinen romanttinen komedia lähiömutsi Sandysta, joka narautettuaan miehensä pettämisestä muuttaa lapsineen Manhattanille ja muutamaa omituista otusta deittailtuaan ihastuu alakerran kahvilassa työskentelevään parikymppiseen Aramiin, jonka on palkannut lastenhoitajakseen. Ystävät pitävät juttua laastarisuhteena (josta leffan nimi), mutta tunteet leiskuvat. […]

Aikomukseni oli ihan oikeasti käydä tänään lukuprojektin kimppuun. Päätinpä sitten kuitenkin mieluummin heilutella pingviinihelistintä, laulaa Maijan karitsaa ja syödä siinä sivussa kylmää pizzaa yhdellä kädellä. Miten minun elämästäni tällaista on tullut? Myös hiljattain äidiksi tullut ystäväni kertoi mummonsa tokaisseen lapsen synnyttyä: ”Nyt olette vihdoin oikea perhe.” Ystäväni oli reagoinut hämmästyneesti, olihan hän pitänyt yhtä puolisonsa […]

Muistuipa juuri mieleeni, että olen jemmannut jostain syystä kirjoja myös yöpöydän alakaappiin. Lisäksi hyllyä läpikäydessäni olin jostain syystä skipannut Cecelia Ahernin, jolta minulta löytyy kolme teosta. Vaikka ehkä hömpäksi voidaankin laskea, on hänen tuotantonsa elokuvaksikin sovitetun PS. Rakastan sinua -romaanin suosion ansiosta kuitenkin chicklitin vakavastiotettavammasta päästä. Valitsin pinoon kuitenkin häneltä toisen teoksen. 36 kirjan projekti […]

Potkaisenpa vihdoin liikkeelle projektin, jota olen suunnitellut jo jonkin aikaa. Luen kirjahyllyni kirjat läpi. Minulla on ollut tapana haalia alehintaisia kirjoja hyllyyni milloin mistäkin. Osa on kovakantisia, osa pokkareita. Asia on kuitenkin niin, että useimmiten luen vain muutamaa lemppariani uudelleen ja uudelleen, ja hylly on siis täynnä periaatteessa kiinnostavia romaaneja, joihin en vain ole koskaan […]

Appivanhempani ovat kotoisin Kankaanpäästä, ja siellä asuu edelleen suurin osa miehen suvusta. Kankaanpää on tylsähkö pikkukaupunki, jonne ajomatka Tampereelta kestää kilometreihin nähden kauan ja on mutkainen, joten autossa ei voi edes lukea voimatta pahoin. Pari kertaa vuodessa on kuitenkin uhrattava lauantai- tai sunnuntaipäivä siihen, että käydään tervehtimässä sukulaisia: miehen hyperaktiivista kummitätiä, joka puheenpapatuksesta tuskin saavat […]

1) Ainakin oletusarvoisesti Lily järjestää käyttäjän seuraamat blogit sivupalkissa aakkosjärjestykseen. Hahaa. Lupaan ja vannon, etten tiennyt tätä nimeä miettiessäni. Aasinsiltoja viittaa siihen, että kirjoitan satunnaisista päähäni pälkähtävistä aiheista, jotka toisinaan tuovat mieleen muita satunnaisia aiheita. 2) Joku luultavasti Italian-matkaa suunnitteleva oli eksynyt blogiini Google-haulla ”sisilia hanavesi”. Tämä askarruttaa minua, sillä en tietääkseni ole kumpaakaan asiaa […]

Minulla ja kirjallisuudella on jo vuosia ollut myrskyisä on-off-suhde. Kun olin pieni, meillä luettiin paljon. Vanhempani harrastivat ja opiskelivat kirjallisuutta ja olohuoneessamme oli koko seinällinen Lundia-hyllyjä, jotka pursusivat pölyttyneitä teoksia eri vuosikymmeniltä. Vasta aikuisena tajusin järkytyksekseni, ettei kaikkien kotona ole kirjahyllyjä. On olohuoneita, joiden seinillä on vain tauluja tai muita sisustuselementtejä. Tai ei mitään. Nykyään […]

Eräs tuttavani sanoi kerran, että hänen mielestään suurinpiirtein pahin kuviteltavissa oleva asia olisi herätä Ikea-kodista. Tuo nykyään Tampereeltakin löytyvä sinikeltainen kolossi tuntuu jakavan mielipiteitä samaan tapaan kuin Stockmannin Hullut päivät tai Big Brother. Sitä on joko rakastettava tai vihattava. Mamma Koo (jonka kanssa muuten perustimme Lily-palstat samaan aikaan toisistamme tietämättä!) raportoikin jo melko kattavasti eilisestä […]