Lakanoita ja lihapullia

Eräs tuttavani sanoi kerran, että hänen mielestään suurinpiirtein pahin kuviteltavissa oleva asia olisi herätä Ikea-kodista. Tuo nykyään Tampereeltakin löytyvä sinikeltainen kolossi tuntuu jakavan mielipiteitä samaan tapaan kuin Stockmannin Hullut päivät tai Big Brother. Sitä on joko rakastettava tai vihattava.

Mamma Koo (jonka kanssa muuten perustimme Lily-palstat samaan aikaan toisistamme tietämättä!) raportoikin jo melko kattavasti eilisestä Ikea-ekskursiostamme neljän äidin ja vauvan voimin. Joudun vain täydennykseksi tunnustamaan, että meidän Lila oli sekä se oksentajavauva että se raivarivauva.

(Tämä saalis mahtui juuri vaunujen tavarakoriin. Lähdin nimittäin shoppailureissulle bussilla, jotta ei vaan liian helpoksi menisi.)

Kun mainitsin Facebookissa lapseni protestoineen Ikea-shoppailua äänekkäästi, alkoi eräs ystäväni saarnaamaan, miten Ikeaa kuuluukin protestoida, sillä sokkeloiset jättimyymälät on suunniteltu niin, että siellä huumaantuu ja kadottaa järkensä, tai jotain sinnepäin. Kyseenalaisesta eettisyydestä tietysti puhumattakaan. No joo, syyllistää voimme toisiamme erilaisista valinnoista loputtomasti. Voisiko kaiken toiminnan jotenkin pisteyttää, ja sitten saisi tehdä kuten haluaa, kunhan tietty eettisyyden yhteispistemäärä ei ylittyisi? Esimerkiksi jos joisin joka päivä reilun kaupan kahvia, saisin ostaa Ikeasta pöydän?

Okei, olen vain itsekäs ja haluan kivoja juttuja halvalla. So sue me.

Tämänkertaisena agendana (äiti- ja vauvakavereiden tapaamisen lisäksi) oli hankkia uudet peitot ja lakanat uuteen sänkyyn. Elämän- (tai ainakin unen-) laatumme parani nimittäin kertaheitolla 28,57%, kun vaihdoimme 140-senttisestä runkopatjasta 180-senttiseen sänkyyn, jossa on nukkujan muotoon mukautuva älypetari. Megasängyssä mahdumme myös halutessamme nukkumaan koko perheen voimin, jolloin entisen tuplapeiton tilalle tarvitaan kaikille omat peitot.

Nyt mahtuu!

Ostoslistan ulkopuolelta mukaan tarttui tällä kertaa vain paistinpannu ja tyyny vauvalle, vaikka ihania joulukoristeitakin olisi ollut tarjolla. Hyvä suoritus, vai mitä? (Jos nyt ei oteta huomioon, ettei kyytiin olisi enempää mahtunutkaan.)

Niin, ja pitihän ne lihapullatkin käydä syömässä.