”On se semmosta”
Tykkään jauhaa siitä, kuinka kotimaiset elokuvat ovat masentavia ja täynnä alkoholismia, väkivaltaa ja lumisia maisemia tai jos ovat olevinaan komedioita, niin älytöntä kummelihuumoria. Ja pääosassa on aina joku peterfranzen tai jasperpääkkönen tai mikkoleppilampi. Tämähän on tietysti törkeä yleistys, mutta ihan oikeasti hyväntuulen elokuvat, sellaiset sokerikuorrutetut, ovat vähissä. Kävin katsomassa uuden romanttisen komedian nimeltä Rakkauden rasvaprosentti, […]