Loppusuoralla

Kun vuosi vaihtui, todellisuus iski päin kasvoja. Meille tulee vauva! Ja se vauva tulee jo aika pian! Aiemmin ajattelin, että sitten ensi vuonna. Nyt on se ensi vuosi ja laskettuun aikaan on enää kolme kuukautta aikaa. Kolme kuukautta on hurjan vähän.

Selkeästi ajatukset alkavat siirtyä synnytykseen ja vauva-aikaan. Työviikkoja ei ole enää kuin kuusi jäljellä ja orientoituminen työhön on tällä hetkellä vaikeaa, kun edessä on elämäni suurin mullistus. Supistuksia tulee nyt jo aika usein ja sen vuoksi ollaankin jo miehen kanssa puhuttu synnytykseen lähdöstä tarkemmin. 

Vähän laskutavasta riippuen kolmas kolmannes on ihan käsillä, ellei jo jopa täällä. Löysin eri lähteistä taas vähän eri tietoa siitä, milloin se alkaa: joko nyt tai viikon päästä. Loppusuoralla ollaan siis ja pian elämämme muuttuu täysin. Olen valmistautunut tähän muutokseen jo viimeiset kolme vuotta ja silti tuntuu siltä, etten tiedä, mihin olen ryhtymässä. En voisi kuitenkaan olla onnellisempi, mitä olen tällä hetkellä.