Kaksi kuukautta jäljellä

Laskettuun aikaan on tasan kaksi kuukautta aikaa. Hui! Raskausaika on kulunut yllättävän nopeasti. Raskausviikot vaihtuvat tiuhaan ja kuukaudet kuluvat. Pian meidän elämä muuttuu täysin toisenlaiseksi.

Raskausaika on ollut kaikkea mitä odotin ja vielä enemmän kaikkea sellaista, mitä en osannut koskaan odottakaan. On ollut ihanaa ja kamalaa. Olen voinut huonosti, joka paikkaa on kolottanut ja elämä on rajoittunut lähinnä kodin ja (hyvinä viikkoina) työpaikan välille. Samalla olen ollut onnellisempi kuin koskaan. Nukahdan joka ilta onnellisena pienen poikani potkujen saattelemana. Herään joka aamu onnellisena uuteen raskauspäivään. Olen koko ajan lähempänä pitkäaikaista unelmaani, omaa lastani.

Tämä onnistunut raskaus on ollut parasta terapiaa parantamaan keskenmenokokemuksia. On ollut kerta toisensa jälkeen helpottavaa kuulla, kuinka kaikki on normaalisti ja hyvin. Ensimmäinen keskenmeno oli niin kamala kokemus ja päässä kaikuu edelleen lääkärin sanat: ”Tämä ei ole normaali raskaus.” Kun saman koki vielä kahdesti uudelleen, aloin pikkuhiljaa uskoa siihen, etten koskaan koe normaalia raskautta. Nyt koen sitä kuitenkin parhaillaan ja keskenmenot tuntuvat vain kaukaisilta painajaisilta. Minä olen päässyt niistä eteenpäin. Me olemme päässeet niiden yli. Ja ihan pian meidän perhe kasvaa uudella jäsenellä.

Vuosien varrella tunteet ovat heitelleet laidasta toiseen. Ensimmäisen keskenmenon jälkeen naiivi toiveikkuus ”pian” alkavasta uudesta raskaudesta. Toisen keskenmenon jälkeinen pitkä raskaudeton ajanjakso, jonka aikana ehdin luopua toivosta ja opettelin elämään lapsettomana. Kolmas keskenmeno tuntui jo surullisen normaalilta. Tämä neljäs raskaus on ollut ihanan tavallinen. Tämä raskaus on parantanut minua päivä päivältä. Eheyttänyt. Palauttanut toivoni. Samalla onkin pitänyt uskaltaa alkaa katsoa tulevaisuuteen ja äitiyteen. Uskaltaa päästää irti menettämisen pelosta ja alkaa oikeasti valmistautua lapsen tuloon myös henkisesti.

 

Aavistus sinusta, poikani, on jo enemmän kuin pelkkä aavistus.

Siellä sinä olet, jo olemassa, liikkumassa, sydämesi sykkimässä.

Sinulla on kovat potkut ja hikka usein.

Sinä olet muuttamassa minut lapsettomasta naisesta äidiksi.

Sinä olet muuttamassa elämäni täysin ja kokonaan.

Kiitos.

perhe raskaus-ja-synnytys
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.