Ajatuksia tutkimustuloksista

Nyt olen päivän kerinnyt sulattelemaan tutkimustuloksia. Eli sitä, ettei meissä ole yhtään mitään vialla. Jostain syystä tulos suututti minua. Keskenmenot ovat siis oikeasti olleet ”vain huonoa tuuria”. Miksi juuri meillä on näin huono tuuri? Suututti myös se, että myös seuraava raskaus voi mennä kesken, koska mitään parannuskeinoa ei ole.

Suututti lääkärin sanavalinnat. Mitään hoitomuotoja tai lisätutkimuksia ei tehdä, koska kaikki oli normaalisti. Olisin toivonut, että olisimme saaneet lisätutkimuksia. Sitä ei otettu ollenkaan huomioon, että edellinen raskautuminen kesti yli vuoden. Meiltä ei tutkittu samoja asioita kuin lapsettomuustutkimuksissa, vaikka selkeästi raskaaksi tuleminen ei ole enää meille kovin helppoa.

Tietysti tulokset olivat myös helpotus. Meidän kromosomeissamme ei ole mitään vialla. Voimme aivan hyvin saada terveen lapsen yhdessä. Oli helpotus myös, ettei mitään sairautta löytynyt minulta. Esimerkiksi kilpirauhasen ongelmien yhteydessä voisi mennä helposti vuosikin, ennen kun on löydetty oikeanlainen lääkitys. Nyt olemme valmiita yrittämään ja onnistumaan saman tien.

On tietysti myös iso helpotus, että kun seuraavan kerran tulen raskaaksi, pääsen julkiselle puolelle  alkuraskauden ultraan. Kroppani ja mieleni olisivat jo täysin valmiita uuteen raskauteen. Nyt vaan odotellaan taas niitä maagisia viivoja.