Alle kuukausi jäljellä!

Tänään tuli täyteen 36 raskausviikkoa. Viikon päästä vauva on jo täysiaikainen! Aika on kulunut tässä raskaudessa ennätysvauhtia ja eipä ole enää montaa viikkoa tai päivää siihen, kun tapaan poikani. 

Olen aiemminkin maininnut, että vuoden vaihtuessa minuun iski pieni paniikki. Alkuraskaus meni keskenmenoa pelätessä, joten vasta nyt viimeisellä kolmanneksella sitä on oikeasti alkanut tajuta, kuinka ison elämänmuutoksen äärellä olemme. Olen äärettömän onnellinen ja innolla uutta odottava, mutta samalla myös jännittää ja vähän hirvittää. Enhän tiedä yhtään, millaista elämämme pian tulee olemaan! Varmasti välillä ihanaa, välillä raskasta, välillä naurattaa ja välillä väsyttää. Olen kuitenkin tosi kiitollinen, että saan oikeasti ihan kohta kokea äitiyden ja perhe-elämän kaikkine väreineen.

Äitiyslomalla olen aika paljon torkkunut. Keho tuntuu tosi raskaalta ja väsyneeltä. Toisaalta tämä on ollut tosi ihanaa aikaa, kun on saanut rauhassa levätä, eikä ole tarvinnut enää miettiä töitä. Viime päivinä on vähän kolottanut joka paikkaa ja mieleen on väkisin hiipinyt lähestyvä synnytys. En pelkää itse synnytystä, vaan enemmän mietityttää mahdolliset synnytyksestä aiheutuvat vauriot. Kuinka sitä pärjää kotona pienen vauvan kanssa, jos fyysisesti on heikossa kunnossa? No, toivotaan että kaikki sujuu hyvin ja pahimmilta vaurioilta vältytään.

Taidan tässä taas vähän torkahtaa sohvalle! Mukavaa loppuviikkoa kaikille!