Kun mies ei ymmärrä

Välillä musta tuntuu, että olen elänyt tämän raskaan vuoden yksin. Miehelle keskenmeno ei ollut niin raskas juttu kuin minulle, eikä hän ole ehkä sen takia osannut tukea minua tarpeeksi. Hän haluaa lapsia, mutta osaa olla asian suhteen kärsivällinen. Lapsen saamisella ei ole kiire. Tuntuukin siltä, että olen kipeiden kokemusten ja ajatusten kanssa yksin tässä parisuhteessa.

Enkä mä ihmettele yhtään. Miehenä on varmaan vaikeaa ymmärtää raskautta ennen kuin se näkyy tai ennen kuin lapsen potkut tuntuvat ulospäin. Kun raskaus päättyy alkuvaiheessa, miehestä se ei välttämättä tunnu siltä, että mikään muuttuisi. Hänellä ei ole ollut raskausoireita, eikä hän joudu vuotamaan raskautta pois. Se ei ole miehelle konkreettista. 

Yrittämisessäkään miehen ei tarvitse tehdä muuta kuin osallistua itse toimintaan. Ei tarvitse laskea kiertopäiviä, tutkia limoja eikä pissata tikkuihin. Tämän vuoksi lapsen yrittäminen ei varmasti ole niin usein mielessä kuin naisella.

Välillä olisi helpompaa olla mies.