Kävimme hiljattain mieheni kanssa ensimmäisessä perhevalmennuksessa. Se kesti kaksi tuntia ja molemmille jäi sellainen olo kuin kaksi tuntia olisi varastettu elämästä. No, rehellisyyden nimissä täytyy myöntää, että tuli siellä muutama hyväkin tieto esille, mutta kokonaisuutena siitä jäi kyllä huono maku suuhun.

Ensimmäisen kerran teemana oli vauvan hoito. Valitettavasti vetäjät keskittyivät lähinnä vain imetykseen. Kahdesta tunnista puolitoista käytettiin imetyksestä puhumiseen. Toki sekin on tärkeää, mutta tuntui siltä, että samat asiat toistettiin kahteen tai kolmeen kertaan. Kyse on myös perhevalmennuksesta ja tuo osio oli täysin suunnattu vain naisille. 

Muulle vauvanhoitoon liittyvälle asialle jäi vain noin 20 minuuttia aikaa. Nämä olivat mielestäni tärkeitä asioita, joista olisin halunnut kuulla enemmänkin. Jokaista vanhemmaksi tulevaa koskee tiedot vauvan pesemisestä, nukkumisesta ja vaipan vaihdosta. Imetys koskee ainoastaan vain osaa vanhemmista. 

Elokuvissa perhevalmennuksessa harjoitellaan vaipan vaihtoa ja muuta vauvanhoitoa nukeilla. Sellainen olisi ollut mielestäni hyödyllistä. Päätimmekin testata miehen kanssa vaipanlaittoa ja pukemista pehmolelulampaalla. 😀 Miehen otteet olivat paljon varmemmat kuin omani, mutta eiköhän sitä sitten opi oman vauvan kanssa tekemään kaiken tarvittavan.

Ylipäänsä olen ollut hieman pettynyt neuvolakäynteihin. En ole saanut oikeastaan mitään uutta tietoa siellä. On kuitenkin ihan hyvä seurata raskautta säännöllisesti ja kuunnella vauvan sydänääniä. Itse olen myös kiinnostunut aina hemoglobiinin mittaustuloksista, koska se on ollut pitkään matalalla. Ymmärrän siis neuvolan funktion ja sen vuoksi siellä käynkin, vaikka mitään suurempaa hyötyä en ole kokenut saavani siitä. Perhevalmennukselta odotin kuitenkin enemmän ja petyin. 

Toivottavasti seuraava perhevalmennuskerta tarjoaa jotain hyödyllistä. Silloin aiheena on synnytys.