Viime viikko oli aika kamala. Töihin paluu taisi olla liian raskasta keholle, sillä kärsin koko viikon supistuksista. Keskiviikkona supistuksia tuli koko päivän ajan useita kertoja tunnissa. Lepo ei auttanut ja heräsin yölläkin useita kertoja supistuksiin. Torstaina menin sinnikkäästi vielä töihin. Ajattelin, että on helpompi mennä töihin kuin perua kolme palaveria siltä päivältä. Supistelu jatkui koko torstain myös. Illalla paheni ja kuvittelin jo joutuvani synnytykseen. Oksensin myös useita kertoja. Perjantain olin suosiolla kotona vaaka-asennossa koko päivän. Viimein supistukset helpottivat.

Lauantaina siivoilin ja supistuksia alkoi taas tulla. Heräsin taas yölläkin niihin. Eilen taas huilasin ja olin tosi herkällä tuulella. Googlettelin jo kuvia keskosista ja itkeskelin koko päivän sitä, miten tämä raskaus tuo koko ajan uusia haasteita eteeni.

Tänään menin töihin. Vältin kaikkea turhaa liikkumista ja supistuksia ei onneksi ole tullut koko päivänä! Ajattelin kuitenkin huomenna soittaa vielä neuvolan neuvontaan ja kysyä, mitä pitäisi tehdä, jos supistuksia tulee taas usein, säännöllisesti ja sen verran kipeästi, että niihin herää yölläkin. Pelottaa, että joudun vuodelepoon. Pelottaa, että vauva syntyy liian aikaisin. Pelottaa, onko tämä normaalia vai ylireagoinko. Täytyy toivoa, että supistukset ovat nyt helpottaneet, eivätkä tule enää takaisin, kun muistan vain levätä tarpeeksi.