Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan musta tuntuu, että voisin olla raskaana. Mitään sen suurempia oireita ei ole, paitsi levottomat yöt ja kauhea nälkä. Mieskin tosin alkoi epäilemään raskautta siinä vaiheessa, kun aloin itkeä jonkun pikkujutun vuoksi. Mutta mitään varsinaisia oireita ei ole.

Paitsi se tunne.

Kävin pitkästä aikaa ostamassa raskaustestejä ja olen testaillut nyt kaksi päivää – negaa tai roskishaamua tai jotain erittäin tulkinnanvaraista haamua tuloksena. Eli kaiken järjen mukaan en ole raskaana.

En muuten muistanutkaan, kuinka rasittavaa tämä testailu on. Ensimmäisessä raskaudessahan plussasin vasta kiertopäivänä 63. Voitte kuvitella, kuinka monta raskaustestiä ehdin sinä aikana tehdä. Toisessa raskaudessa sain negoja ja epämääräisiä haamuja monta päivää ja kunnon plussan vasta kuukautisten ollessa neljä päivää myöhässä. Ehkä raskaushormonin hitaalla nousulla on jotain yhteyttä keskenmenojen kanssa? 

No, nyt testaillaan ja odotellaan. Eipä tässä enää kovin kiire ole, kun yrityskiertojen sijaan voidaan jo melkein alkaa puhua yritysvuosista.